Tämä juttu on osa Somerolla Rajala Ranchilla toteutettua yhteisöllistä puutarhaa. Tervetuloa paikan päälle tutustumaan ja kuuntelemaan kasvimaahan ja puutarhanhoitoon liittyviä luentoja kesä-elokuun sunnuntait klo 12-13.
Kasvimaata perustaessa ajatellaan ensimmäisenä yksivuotisia kasveja, kuten porkkanaa ja perunaa. Monivuotisista tulee ensimmäisenä mieleen ehkäpä mansikka ja raparperi. Monivuotisia vaihtoehtoja on kuitenkin paljon enemmänkin. Tässä jutussa kerrotaan muutamista helposti saatavilla olevista ja helppohoitoisista monivuotisista vihanneksista.
Ruokaparsa (Asparagus officinalis)
Tämä on se tankoparsanakin tunnettu parsa mitä voi ostaa tölkeissä ruokakaupoista. Puutarhaan voi kasvia ostaa juurakkoina tai siemenestä. Siemenkasvatus on pidempi prosessi. Kunnon satoa saadaan vasta kun juurakko on kasvanut kokoa. Kymmenenkin vuotta voi hurahtaa ennen kunnollisen sadon muodostusta, mutta vauhtiin päästyään juurakot tuottavat satoa vuosikymmeniksi. Maanpäälliset osat ovat upeita hörsyjä leikkokukkakimpuissa.
Istutetaan syvämultaiseen läpäisevään maahan. Parsanjuurakko tarvitsee tilaa ympärilleen. Harjuun istuttaminen on ehkä helpoin tapa saada läpöä ja tilaa tarpeeksi juurakoille. juurakoiden istutusväli 50 cm. Valkoista tankoparsaa saa kun multaa varret syvälle ja leikkaa varren poikki maan alta verson pilkottaessa pintaan. Valkoinen osa ei siis ole nähnyt päivänvaloa ja on siksi väritön. Valkaisu vaikuttaa myös makua pehmentävästi.
Köynnöspinaatti ( Hablitzia tamnoides)
Kulttuurikasvi. jota on viljelty yleisemmin 1800-luvulla. Kasvi on unohtunut osittain välillä ja nyt taas palaamassa muotiin ja ihmisten tietoisuuteen. Ei ole pinaatti vaikka nimi siihen viittaakin. Käytetään alkukesästä nuoria versoja ja lehtiä- Käyttö on kuten pinaatillakin tuoreena esimerkiksi salaatteihin tai pakastukseen. Kypsennettynä piirakkaan, wokkiin tai vaikkapa pestoon.
Kasvaa 3 metriseksi reheväksi säleikköön tuettavaksi köynnökseksi. versot eivät talvehdi, eli kasvu alkaa alusta joka vuosi. Voidaan kasvattaa siemenistä tai juuripistokaista. Siemenet hyötyvät kylmäkäsittelystä.
Hyvänheikinsavikka ( Chenopodium bonus-henricus)
Perinneperenna, vanha kulttuurikasvi. Valitettavasti tämäkin kasvi on jäänyt välillä unholaan ja pois muodista. Nyt se on kuitenkin tekemässä paluun. Kotoinen jauhosavikka on myös syötävä, mutta tämä kasvi on siihen verrattuna monivuotinen, isompilehtinen ja maukkaampikin. Versot, lehdet ja varret voidaan syödä. Sisältää saponiineja, joten kasvi kannattaa keittää ennen maistelua. Lehtiä voi käyttää koko kesän pinaatin tapaan.
Kasvaa reilu puolimetriseksi, viihtyy hyvinkin monenlaisissa olosuhteissa. Voidaan lisätä kylmäkäsittelyä tarvitsevista siemenistä tai jakamalla.
kuvassa vastaostettu taimi, lisään juttuun kuvia kasveista kauden edetessä…
Yrtti-iiso ( Agastache foeniculum)
Maustekasvina käytetty. kasvaa reilu puolimetriseksi. Komeat kukat houkuttavat pörriäisiä. Anismainen tuoksu ja maku, myös vivahteita fenkolista ja mintusta. Eniten käytetty makeiden ruokine maustamiseen. Kukat sopivat ruokien ja juomien koristeeksi. Ihana teeainekseksi. Säilöntä pakastamalla, kuivaamalla ja yrttiöljyissä.
Myöhemmin kesällä yrtti-iisoon tulee komeat kukat.
Kuunliljat ( Hosta)
Tutumpia monelle varmasti kukkapenkistä. Tiesitkö, että tämä kasvin lehdet ovat myös syötäviä? Kuunliljat ovat hyviä ruokasatokasveja, koska ne leviävät nopeasti ja laajalle alueelle. Ruokakäyttöön ihan parhaita on nuoret rullalla olevat versot sellaisenaan salaatissa tai paistettuna. Myöhemmin kesällä ilmestyvät kukinnot ovat myös kiva lisä salaateissa ja kesäjuomissa.
Kasvuympäristön suhteen vaatimaton kasvi, varjoinen paikka on parempi kuin aurinkoinen. Juuristo kasvaa isoksi, joten möyheässä maassa menestyy paremmin.
Keltapäivänlilja ( Hemerocallis lilio-asphodelus)
Keltapäivänlilja ja itseasiassa muutkin päivänliljat ovat herkkua kiinassa. Siellä tehdään liljan nupuista ja kukista ruokia. Samoin voimme tehdä mekin täällä. Kukat ja nuput voi syödä myös raakana. Kukan ja nupun rakenne on napakka ja muistuttaa ehkäpä syötävistä kukista eniten vihannesta suutuntumaltaan. Nupuista tulee pavut mieleen. Niitä voi myös pakastaa. Mukulat ovat myös syötäviä keitettynä kuten peruna.
Perinteinen sitkeä vanhojen pihojen perenna, joka leviää jonkin verran juurien kautta. Viihtyy aurinkoisessa paikassa ja kosteahkossa maassa. Hyötyy jakamisesta joidenkin vuosien välein. Lisääminen onkin helpointa jaetusta juurakosta.
Hapro ( Oxyria digyna)
Pohjois-Suomen luonnossa kasvava kasvi, jonka viljelykäyttö on ollut vähän harvempaa. Matala kivikkokasvi. Käyttö yrttinä. Hapokas maku, kuten ketunleivässä tai niittysuolaheinässä. Sisältää C-vitamiinia ja samaa oksaalihappoa kuin nekin, ei suositella syötäväksi suuria määriä. Sopii erinomaisesti sellaisenaan salaatin joukkoon, leivän päälle tai pestoon.
Harmaamalvikki (Lavatera thuringiaca)
Myös hyvin samannäköiset malvat ovat samalla tavalla syötäviä kuin malvikki. Tämä on oikein vanha perinneperenna, jota edelleenkin voi löytyä rauniotalojen pihalta. Kasvaa reilu metrin korkuiseksi ja kukkii vaaleanpunaisin tai valkein kukin. Ruokiin voi käyttää lehtiä ja nuoria versoja sellaisenaan. Kiva lisä salaatin joukossa.
Maa-artisokka ( Helianthus tuberosus)
Pohjois- Amerikan tuliainen suomeen. Kadvi, joka oli suosittu euroopassa 1600-luvulla, mutta on välillä muiden trendikasvien varjoon. Todellinen hätävararuoka. Leviää tehokkaasti perunaa muistuttavilla mukuloillaan. Käyttö kuten perunalla, mutta voi myös syödä raakana. Kukka kaunis, auringonkukkaa muistuttava. Menestyy melkein missä vaan maastossa. Tiukassa savimaassa voi olla tämänkin vaikea selviytyä ja levitä. Sisältää raudan lisäksi paljon inuliinia ja onkin sen vuoksi ollut joskus diabeetikoille suositeltu.
Kestää todella hyvin kylmää. Satoa ei ole pakko korjata kasvukaudella, vaan mukulat voi jättää maahan odottamaan kevättä. Kannattaa korjata satoa välillä enemmänkin, jotta kasvusto uusiutuu ja mukuloita riittää jatkossakin. Mikäli kasvusto jää täysin oman onnensa nojaan se ei tee niin runsasta satoa.
Väinönputki ( Angelica archangelica)
Vanha rohdos ja maustekasvi. Ensimmäiset maininnat 1200-luvun saagoissa. Kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Suomessa. Saamelaisessa kulttuurissa perinteinen vihannes. Lehdet ja varret voi käyttää tuoreena, kypsennettynä tai kuivattuna. Väinönputkihilloke on yksi perinteinen tapa säilöä väinönputkea.
Kasvi on kaksivuotinen eli leviää siementämällä tai jos kukinnot poistaa saa saman kasvin pysymään hyvänä pidempään. Kasvaa yli metrin korkuiseksi. Viihtyy kosteahkossa ja valoisassa paikassa.
Tässäkin kuvassa on vasta taimenalku. Päivitän lisää kuvia komeasta kasvustosta myöhemmin.
Pohjanruusujuuri ( Rhodiola rosea)
Pohjolan ginseng, joka menestyy koko maassa. Luonnostaan tätä kasvaa lapissa. Maksaruohokasvina viihtyy karuissa olosuhteissa, aurinkoisessa, vähäravinteisessa ja vettä läpäisevässä maastossa. Juuri levittäytyy laajalle ja juuri onkin se mistä kasvi on kuuluisin. Juurta voi kuivata ja käyttää yrttijuomissa. Lehtiä voi napsia tuoreeltaan salaatin joukkoon. lehdissä on vitamiineja ja juurissa on yhdisteitä, joiden sanotaan lievittävän mm. stressiä, masennusta ja lisäävän lihaskuntoa. Käytetään kuuriluontoisesti rohtokasvina. Hyvä yrtti joka puutarhaan.
Lipstikka eli Liperi (Levisticum officinale)
Ikivanha rohto-ja maustekasvi. Lehdet sopii mainiosti keittoihin muhennoksiin ja piirakoihin. Siemenet ovat myös hyviä mausteena. Yrttisuolaan kannattaa myös kokeilla. Voidaan kuivata ja pakastaa. Kasvaa jopa parimetriseksi kesän aikana. Voi kokeilla myös peittää kasvustoa jos haluaa valkaistua ja miedomman makuista lehteä maistella.
Komeamaksaruoho tai syysmaksaruoho ( Sedum spectabile)
Moni maksaruohoista on syötäviä. Varmistu kuitenkin aina lajista ennen kuin syöt. Nämä komealehtiset ja kukkaiset syysmaksaruohot ovat yleisiä perennoja taimistoilla. Saat helposti lisättyä kasvustoa jakamalla. Lehdet voi käyttää tuoreena salaatteihin ja pestoon.
Kasvaa noin puolimetriseksi, viihtyy auringosta varjoon ja kukkii koko syyskesän pakkasille asti. Ei ole lainkaan tarkka kasvupaikan suhteen.
Mistä voit ostaa taimia ja siemeniä?
Muutamia taimistoja on jo ilmestynyt, jotka tosissaan panostavat myös monivuotisiin syötäviin.
Kysy lähimmältä taimistoltasi kiinnostusta ottaa valikoimiin lisää monivuotisia syötäviä
Siemeniä saa tilattua muun muassa
