Haluaisitko sinäkin saada itse kasvatettua satoa koko kesän?

Haluaisitko sinäkin saada itse kasvatettua satoa koko kesän? Lue eteenpäin ja saat selville miten saat jatkuvasti satoa ja hyvinvoivan maan. Oikeastaan kyseessä on itseään ruokkiva kierre.

Istuta monipuolisesti erilaisia kasveja ja maan laatu paranee. Sato, jonka laitat kasvamaan auttaa maata pysymään kunnossa seuraavalle sadolle. Ilmava, kuohkea ja humuspitoinen maa myös lisääntyy itsestään oikeilla viljelytekniikoilla.

Monella meistä on aloittaessa haastava tilanne. Kenties sinullakin on kuivaa savimaata tai kivikkoista moreenia mihin haluaisit kasvimaan tai kukkatarhan. Voit lisätä maata tai hoitaa maata kasvien avulla.

Kumpikin on tehokas vaihtoehto ja saat humuspitoisemman maan muutamassa vuodessa. Voit myös hyödyntää molempia vaihtoehtoja projektissasi. Helpoin ja edullisin vaihtoehto on kuitenkin antaa kasvien tehdä työ puolestasi.

Perinteinen tapa kasvattaa kasveja on kylvää siemenet keväällä ja korjata sato syksyllä. Voit kuitenkin käyttää pinta-alasi hyödyksi huomattavasti paremmin. Istuttamalla useamman sadon kauden aikana saat maan paranemaan ja satosi kasvamaan isommaksi.

Perinteinen tapa viljellä sisältää myös jokavuotista maankääntämistä. Nyt ollaankin jo päästy siihen lopputulokseen, että maankääntely ei läheskään aina hyödytä. Maan oma mikrobitoiminta häiriintyy, joka kerta kun käännät maata. vuosia jatkuva maan kääntäminen altistaa maan kuivumiselle ja tiivistymiselle helpommin.

Saatat myös kääntelyllä nostaa pintaan uinuvaa siemenpankkia, siinäpä onkin kitkemistä sitten. Maasta tulee kuohkeampi ja parempi viljelyalusta kun jäljittelet luontoa. Rikkakasveista ei pääse koskaan kokonaan eroon, mutta voit hillitä niitä kitkemisen lisäksi tiheillä istutuksilla ja maankattamisellla.

Mitä tällä tarkoitetaan käytännössä?

maanmuokkaus
Muokkaa maata vain kevyesti. Sinun ei tarvitse kääntää kaikkea lapion syvyydeltä.

Yksivuotiset istutukset

Yksivuotisissa viljelyissä luonnon jäljittely toteutetaan kahdella tavalla. Jatkuvalla istuttamisella ja/tai rivivälien hyödyntämisellä kylvämiseen. Maanpinta ei tällöin ole koskaan paljaana, eikä myöskään altistu eroosiolle tai kosteuden rajuille vaihteluille.

Tämä toimii loistavasti niin kesäkukkien, kuin vihannestenkin kanssa. Voit myös yhdistää eri kasveja samaan penkkiriviin. Monimuotoinen istutus houkuttelee paikalle tärkeitä pölyttäjiä ja pitää ei toivottujen ötököiden määrän paremmin kurissa.

Pitämällä viljelysmaan kasvipeitteisenä vältyt jatkuvalta kitkemiseltä ja maan kääntämiseltä. Viljelykiertoakaan ei tarvitse tässä systeemissä miettiä erikseen, se hoituu samalla kun kasveja uudelleenkylvetään eri kohtiin. Satoa korjatessasi voit lisätä uutta kompostia, josta kasvit saavat lisää energiaa.

Kasveja voidaan esikasvattaa, jolloin ne saavat hyvän etumatkan maahan päästessään. Uusi satokasvi laitetaan maahan jo ennen kuin satoa noukitaan. Näin estetään maan paljaana oleminen, rikkakasvien räjähdys ja sadon loppuminen kesken.

Satokausi pitenee parhaimmillaan usealla kuukaudella. Vain synkin talvi jää hyödyntämättä. Toki siihenkin aikaan voi ikkunalaudalla idätellä mikrovihreitä.

Saat syksyllä pidennettyä kautta tekemällä keyet tunnelit kasvien päälle. Tähän sopii hyvin harsokangas ja taivutettavissa olevat kepit tai putket, joista muotoillaan tunneli. Jos nikkarointi ei ole juttusi, voit ostaa valmiita kasvutunneleita myös.

Toinen sadon pidennyskeino on syyskylvö. Syksyllä kylvetyt siemenet saavat hyvän startin ja sato nopeutuu keväällä parhaimmillaan parilla viikolla. Lisää syyskylvöstö tästä linkistä.

Monivuotiset istutukset

Monivuotisia kasveja kasvatettaessa jäljitellään vielä enemmän luonnollista metsän sukkessiota. Tähän perustuu myös syötävät metsäpuutarhat.

Ideana on huomioida kaikki kasvukerrokset, joita luonnossa on ja kasvattaa samalla tavalla syötäviä perennoja, puita ja pensaita. Kasveja karsitaan ja leikataan välillä, jotta saadaan tasapaino pidettyä sukkession satoa tuottavassa vaiheessa.

Täysin hoitovapaita ei kuitenkaan ole kumpikaan näistä yllämainituista tavoista. Joudut lisäämään uutta maata välillä ja karsimaan kasveja tarpeen mukaan. Vältyt kuitenkin jokavuotiselta maankääntämiseltä, tuet luonnon monimuotoisuutta ja saat vuosi vuodelta runsaampaa ja terveempää satoa. Lue eteenpäin, saat vinkit aloitukseen.

Kylvösuunnitelma jota voit käyttää joka vuosi

Tee lista kasveista joita haluat kasvattaa. Myös niistä, joita et kasvata tänä vuonna. Lisäämällä listaasi haaveidesi kylvöt saat itsellesi tehtyä kattavamman tietopankin. Samalla saat hyvän syyn hankkia kaikki haaveidesi kasvit oikeasti.

Laita listaan ylös kasvin nimi ja lajike, istutusetäisyys, kasvatuskauden pituus, istutuspäivämäärä ja sadonkorjuupäivä. Kätevintä tämän tekeminen on excel-ohjelmalla. Mikään ei kuitenkaan estä sinua tekemästä suunnitelmaasi paperille raapustaen.

Koneelle tehdyssä versiossa on toki se etu, että taulukkoon on helppo tehdä muokkauksia ja päivittää tietoa matkan varrella. Käsintehdyn version kanssa kannattaa tehdä uusi joka vuosi. Näin pysyt parhaiten kärryillä tekemistäsi muutoksista.

Siemenpussin kyljestä löydät tarvittavat tiedot. Sinun oma puutarhasi on kuitenkin aina oma ympäristönsä. Pitämällä kirjaa saat selville, koska sinun puutarhassasi on paras kylvöaika, koska tulee ensimmäiset pakkaset ja koska maa on tarpeeksi lämmintä keväällä.

Yleensä sanotaan, että kylvöt voi vielä tehdä kaksi kuukautta ennen viimeistä pakkaspäivää. Eri kasveilla on myös eri itämisajat ja itämislämpötilat. Näihinkin saat lisäinfoa siemenpussista. Kannattaa myös kokeilla esikasvattaa vihanneksia muutaman viikon verran. Saat ison etumatkan ja varmemman taimien kasvun. Yleisesti voisi sanoa, että keväällä voi ulos istuttaa, kun maa on pysyvästi yli +5 astetta.

kylvösuunnitelma
Muutama eri tapa tehdä kylvösuunnitelmia, tyyli on vapaa. Tärkein on, että itse ymmärrät mitä olet kirjannut.

Poly- ja monokulttuuri puutarhassa

Älä istuta monokulttuuria eli yhden kasvin laajoja pinta-aloja. Polykulttuuri on monimuotoinen luonnon tapa kasvaa ja sitä jäljittelemällä saat hyvän maapohjan ja apua myös tautien ja tuholaisten hillitsemiseen. Monipuoliset viljelmät ovat tutkitusti parantaneet maan kasvukuntoa ja luonnon monimuotoisuutta. Lisää siitä löydät tästä.

Toki kotitarhurin tekoja ei voi ihan suoraan verrata maatalouden hehtaarien laajuisiin peltoihin. Tämä on kuitenkin hyvä tiedostaa kasvimaata ja puutarhaa suunnitellessa. Suomessakin on helppohoitosten pihojen trendi valloillaan.

Nurmikko sisältää useita erilaisia kasveja, se ei ole kuitenkaan monimuotoinen luonnolle jos sen leikkaa koko ajan. Jos kaikki naapurustossasi istuttaa tiuhaan leikattua nurmea, saadaan myös aikaiseksi valtavia pinta-aloja monokulttuuria.

Voit siis omilla teoillasi vaikuttaa myös omaa pihaasi laajemmin luonnon monimuotoisuuteen. Jätä pätkiä nurmikosta leikkaamatta, perusta kasvimaa tai kukkapenkki. Pian huomaat pihassasi vierailevan erilaisia pölyttäjiäkin.

Maanpinnan peitteisyys

Maankuntoa ajatellen on hyvä laittaa myös syksyllä talvea vasten kasvillisuutta. Kuten aiemmin todettiin saat näin kuohkeamman maan ja vähemmän rikkakasveja. Esimerkiksi rehuretikka on nopekasvuinen kasvi, joka maatuessaan lisää maaperään typpeä ja ilmavuutta. Samalla maa tulee suojattua muilta ei halutuilta siemeniltä.

Keväällä jäljellä olevat juurikat voi kääntää maahan tai istuttaa päälle no dig menetelmillä. Mätänevä retikka tosin tuottaa myös kohtalaisen voimakkaan ominaishajun. Haju lähtee kaasusta, joka auttaa maalevintäisissä taudeissa, kuten pahkahomeen torjunnassa.

Taajama-alueen kasvimaalle voisi parempi vaihtoehto kuitenkin olla apila, joka vihreänä maahan käännettynä, tai ruohosilpuksi ajettuna luovuttaa typpeä hajotessaan. Lue tästä lisää kasvualustan muokkaamisesta ja syystöistä.

Miten saat jatkuvasti satoa ja hyvinvoivan maan.

Jatkuvasatoisuus on käsite, joka kulkee englanniksi succesion planting nimellä. Suomessa sukkessio termiä käytetään metsän sukkession eli kasvuvaiheiden yhteydessä. Idea on sama, toteutus vain eroaa riippuen kasvista ja paikasta.

Ideana on saada mahdollisimman pitkä satokausi, mutta myös jäljitellä samalla luonnon omia prosesseja. Luonnossa maa ei ole koskaan paljas, siihen laskeutuu siemeniä ilmasta tai olemassaolevat kasvit levittäytyvät täyttäen tilan juurillaan.

Nuoret kasvit tuottavat parhaan sadon. Perennojen, puiden ja pensaiden kohdalla kasveja nuorennetaan leikkaamalla niitä. Yksivuotiset kasvit poimitaan nuorina ja huolehditaan uusintakylvöillä, että uutta poimittavaa on koko ajan.

Muutamia käytännön vinkkejä

  • Satoa kylvetään uudestaan kahden-neljän viikon välein. Näin saadaan syötävää jatkuvasti, eikä jouduta odottamaan yhden valtavan sadon kypsymistä. Pinta-alaa säästyy myös kummasti, kun ei tarvitse kylvää koko pussia kerralla. Kasvien oikeaan ajoittamiseen sinun tulee tietää kasvisi kasvukausi ja kasvutapa.
  • Nopeakasvuiset kasvit kuten salaatit, pavut ja retiisit voi kylvää kahden viikon välein. Kesäkurpitsat ja punajuuret, perunat sekä sipulit taas kuukauden välein. On olemassa myös superhidaskasvuisia kasveja, jotka eivät ehdi satoa tuottamaan meidän olosuhteissa uudelleen kylvettynä. Tälläisiä ovat esimerkiksi talvikurpitsat, maissit ja melonit.
  • kasvutapoja yhdistelemällä saat pinta-alan hyödynnettyä hyvin. Voit esimerkiksi yhdistää alaspäin kasvavia juureksia ylöspäin kasvavien herneiden kanssa. Tai ylöspäin kasvavan maissin maassa löngertävän kurpitsan kanssa.

  • Kylvä useita eriä. Kylvä ja istuta uudet siemenet noin kuukauden välein. Suomen kesässä tämän voi tehdä osalle kasveista, etenkin perennoille. Vihannesten ja kukkien kanssa, kaikki eivät ehdi kasvamaan satokokoisiksi uusintaerillä. Hyviä jatkuvasti kylvettäviä ovat salaatit, herneet, kehäkukat, retiisit,
  • Kylvä ylimääräistä. Kaikki siemenet ei idä. Kaikki itäneet siemenet eivät myöskään kasva aikuisiksi. Ulos istuttaessa kasveja kohtaavat uudet haasteet. Ne voivat muun muassa mädäntyä, paleltua tai tulla syödyksi. Kotitarhurille se on yleensä vain pieni murhe ja mielenkiintoista seurattavaa jos kasvi tai pari katoaa jostain syystä. Ammattiviljelijälle kyse on kuitenkin tulon menetyksestä. Siksipä moni ammatikseen vilejelevä kasvattaa noin 20% ylimääräisiä kasveja. Näin voit kätevästi paikata kadonneet kasvisi. Mikäli sinulle jää ylimääräisiä kasveja, saat niistä myös mukavia lahjoja ja viemisiä kavereillesi.
Haluaisitko sinäkin saada itse kasvatettua satoa  koko kesän?
Peunastakin ehtii saaman muutaman kerran kesässä satoa.

Puutarhurin päiväkirja

Oma salainen kirjasi, johon voit kirjata kaiken puutarhastasi. Päiväkirja on hyvä apuväline. Sinne voit kirjata kaikki vähäpätöiseltäkin tuntuvat kasviasiat. Kirjaa ylös vaikka koko puutarhasi matka ja sen vaiheet. Näitä on hauska seurata ja tehdä niistä johtopäätöksiä.

Puutarhapäiväkirjan teko saatttaa kuulostaa työläältä. Harva meistä jaksaa muitakaan päiväkirjoja täytellä, saatikka puutarhakirjaa tehdä. Tähänkin touhuun voi kuitenkin jäädä koukkuun. Puhumattakaan siitä määrästä tietoa, mitä saat kerättyä omilla havainnoilllasi.

Voit tulostaa kylvösuunnitelmasi koneelta rustaillla siihen tietoja tai tehdä kännykällä muistiinpanoja, aina on myös helppoa tarttua perinteiseen ruutuvihkoon.

Päiväkirjan avulla saat kattavasti tietoa juuri sinun tonttisi mikroilmastosta. Vuosien saatossa keräämäsi tiedot vaikuttavat oleellisesti lajikevalintaasi ja satokautesi pituuteen. Listaa päiväkirjaasi ainakin koska istutit, minkälainen sää oli istutushetkellä, koska korjasit satoa ja oliko kasvukaudella haasteita esimerkiksi ötököistä tai taudeista.

Ota rennosti

Taas haluan painottaa, että mitään ei ole pakko suorittaa. Kun kylvät ja kasvatat kasveja omaksi iloksi, ei niiden kasvatuksen kanssa tarvitse olla stressaamassa. Harvoin on tilanteita, jolloin kaikki kasvit onnistuvat ja lähtevät heti kukoistamaan.

Kasvien kasvattamisessa onkin enemmän kyse kasvun ihmeen seuraamisesta ja niiden pienten onnistumisten iloitsemisesta. Kasvien kanssa touhuaminen on parhaimmillaan rentouttava ja hermoja lepuuttava harrastus. Kokeile sinäkin itsekasvattettuja vihanneksia tai kukkia tänä vuonna.

Kerro mielipiteesi