Mahla, luonnon oma energiajuoma on trendijuttu, jota kannattaa kokeilla. Oikea aika mahlan hakuun on kun kevät tuoksuu ilmassa ja linnut laulevat ulkona.
Maa sulaa Etelä-suomessa yleensä jo huhtikuussa kovaa vauhtia. Silmut pörhistyy, mutta eivät vielä aukea hetkeen. Juuri silloin on oikea hetki tutkia, joko mahlaa valuu.
Mitä mahla on?
Mahlaa saa lehtipuista. Meillä suomessa on perinteisesti käytetty koivunmahlaa. Kanadalaisten hittituote vaahterasiirappi on puolestaan tehty makeavaahteran mahlasta. Vaahtera onkin koivun lisäksi kokeilemisen arvoinen juttu. Onko mahla vielä vieras käsite sinulle? Lue eteenpäin, kerron mahlasta tarkemmin.
Perinteisesti suomessa on nautittu koivunmahlaa keväisenä virkistävänä janojuomana. Mahla on puun suodattamaa vettä, jossa on mukana puun varastoimia kivennäisiä, c-vitamiinia ja omenahappoa. Kaikki puut ovat yksilöitä, niin myös niiden tuottama mahla. Makueroja löytyy lähinnä makeudesta. Kun herkullisen makea koivu löytyy, kannattaa sitä vaalia. Lue tästä Ylen artikkelista lisää mahlan käytöstä.
Kuinka paljon mahlaa uskaltaa valuttaa?
Iso puu ei kärsi, vaikka mahlaa valutetaan joka vuosi. Mahlaa valuu niin kauan kuin puu pumppaa kivennäisiä ja sokereita silmuihin. Silmujen auetessa mahlan valuminen loppuu itsestään. Hyvästä mahlapuusta saa noin kuukauden ajan keskimäärin 5 l päivässä nestettä, huippupäivinä voi tulla kymmenenkin litraa.
Kuinka mahlaa sitten saadaan valutettua?
Ensimmäiseksi kannattaa valita puu, joka on tarpeeksi iso. Pienet hennot puut eivät kestä porausta. Hyvä mahlakoivu on yli 20cm halkaisijaltaan.
Olen huomannut myös, että mahla-astiaa tulee tyhjennettyä ahkerammin, jos sen ohi kävelee päivittäin. Ei siis kannata välttämättä valita mahlakoivua ihan perimmäisestä tontin nurkasta.
Tapoja itse valutukseen löytyy monia. Perinteinen tapa on ollut taittaa oksa ja ripustaa siihen pullo, jolloin mahla valuu itsestään pulloon. Toinen tapa on kerätä talteen mahlaa kaadetun koivun kannosta. Nämä ovat hyviä kotikonsteja, jos haluaa vain vähän päästä maulle ja tehdä mahdollisimman pienen vaurion puuhun.
Kolmas keino on porata puuhun noin 3 cm syvä reikä johon kiinnitetään tiiviisti letku. Tämä on yleisin keruumenetelmä myös kaupalliseen tarkoitukseen kerättäessä.
Letkun toinen pää laitetaan kannelliseen astiaan ja odotetaan astian täyttyvän. Alkuvaiheessa mahla valuu hitaasti, säiden lämmetessä mahlaa alkaa kuitenkin valumaan enemmän.
Mahla on herkästi pilaantuvaa. Säilyvyyttä on verrattu maitoon. Olisikin hyvä käydä hakemassa valunut mahla jääkaappiin pari kertaa päivässä, jolloin se ei ehdi happanemaan astiassa. Toinen vaihtoehto on upottaa keruuastia lumeen tai kylmälaukkuun. Tällöin juoma pysyy viileänä ja kerran päivässä tyhjennyskin riittää mainiosti. Pakastaminen on kätevä tapa säilöä mahlaa koko kaudeksi.
Mitä mahlasta voi tehdä?
Voit nauttia kevätjuomaasi sellaisenaan tai tehdä siitä vaikkapa simaa vapuksi. Kurkkaa tästä maaseudun tulevaisuuden julkaisema simaresepti.
Ulkonäöllisesti mahla muistuttaa lähinnä vettä. Se on kuitenkin hieman raskaampaa ja makeampaa maultaan. Sitä onkin usein käytetty veden asemesta kahvinkeittoon ja pullanleivontaan ja smoothieissa.
Siirappiakin siitä voi keitellä. Siirapin keitto tosin on pitkällistä hommaa ja lopputuloksena on melko pieni määrä, mutta hauska kokeilemisen arvoinen juttu sekin. Vaihtoehtoisia käyttötapoja on siis monia.
Muistathan myös, että jos sinulla ei ole omia puita vaatii mahlanvalutus maanomistajan luvan.
