Säilö kesän maut ja tuoksut villin yrttijuoman muodossa. Mikä olisi mukavampaa talven pimeiden tuntien aikana kuin itse valmistetun villiyrttijuoman siemailu. Voit tehdä omia sekoitelmia tai lisätä kuivattuja kasvejasi valmiin teesekoituksen joukkoon. Hyviä villiyrttijuomaan soveltuvia kasveja löydät lähempää kuin uskotkaan. Tästä jutusta saat ohjeita ja sekoitusvaihtoehtoja lämmittävään, virkistävään ja rauhoittavaan villiyrttijuomaan. Villiyrttijuomalla tarkoitetaan käytännössä juomaa, joka on valmistettu kuten tee.
Miten tee tehdään ja mitä se on?
Tee on sanana niin hyvin omaksuttu, että harvoin muistetaan kyseessä olevan oma kasvinsa. Camellia sinensis kasvin lehtiä kasvatetaan pääosin Kiinassa, Intiassa ja Japanissa. Lajikkeita on jalostettu satoja erilaisiin olosuhteisiin sopivia. Teekasveista löytyy sekä aromiltaan, että kofeinipitoisuudeltaan erityyppisiä vaihtoehtoja. Pohjoisimpia kasvatus kokeiluja tehdään jo Skotlannissa asti. Tee on monessa maassa hyvin vahvasti sidottu kulttuuriin ja historiaan. Lisää tietoa teekasvin viljelystä ja historiasta Kiinassa löydät tästä linkistä.
Entäs sitten villiyrttitee?
Villiyrttijuomat ovat pohjolan teetä ja osittain unohdettu perinteinen kansanlääkintäkonsti. Sata vuotta sitten, miltei joka kylässä oli henkilö, jolla oli perimätietoa ja taito tehdä lääkinnällisiä juomia kasveista. Valitettavasti tämä perimätieto on suurelta osin suomessa menetetty.
Ei anneta kadonneen perimätiedon lannistaa kuitenkaan uusien sukupolvien innostusta. Villiyrttien ja teejuomien uusi aika on taas koittanut.
Villiyrttijuoman voi valmistaa täsmälleen samalla tavalla kuin viljellyn teekasvin lehdistä tehdyn teen. Erona on tuotteen maku ja ravintoaineiden koostumus. Kotimaisista villiyrteistä ja niiden ravintoainesisällöistä löydät lisätietoa muun muassa Toivo Rautavaaran ja Sinikka Piipon kirjoista, sekä Finelin luettelosta.
Kaikilla kasveilla on lääkinnällisiä ja diureettisia vaikutuksia, mutta niitä ei kannata pelätä. Satunnaisesti nautittu pieni määrä yrttiteetä on täysin turvallista. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei kaikkien keho reagoi samalla tavalla kasveihin. Aloita maistelu varoen ja omaa kehoasi kuunnellen.
Mitä kasveja voin poima juomaani?
Hyviä mietoja aloituskasveja omaan villiyrttijuomaan ovat esimerkiksi hiostettu vadelman, pihlajan, maitohorsman ja mustaherukan lehti.
Ilman hiostusta toimii hyvin esimerkiksi kuivattu siankärsämö, ruusun kiulukat, kamomilla, kehäkukka, puna-apila, nokkonen ja poimulehti.
Muista, että ihan kaikkia kasveja et saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. Löydät täältä enemmän tietoa poimimimesta ja jokamiehen oikeuksista.
Mitä on hiostaminen?
Yrttijuomaan laitettavat kasvit voidaan käsitellä eri tavoin. Hiostaminen, jota virheellisesti sanotaan fermentoinniksi on perinteinen tekniikka. Sen avulla saadaan makuja esiin ja vähennettyä karvasaineita. Samaa tekniikkaa käytetään myös teelehtien valmistamisessa. Kannattaa kokeilla hiostamista erityisesti nahkeiden lehtien kanssa ja vertailla miten maku eroaa ilman hiostusta kuivattuihin lehtiin verrattuna. Maitohorsma on yksi kokeiltava, jota suosittelen. Sitä käytetään perinteisesti mustan teen korvikkeena Venäjällä. Sen lisäksi sen poimiminen on nopeaa ja helppoa.
Hiostamisessa lehtien pinta nahistetaan rullaamalla lehtiä kämmenten välissä. Lehtiä ei rikota tai murskata, vaan pyöritellään nahkeaksi. Nahkeat lehtipallot laitetaan ilmavasti lasipurkkiin. Löyhästi suljettu lasipurkki jätetään lämpimään tilaan muutamiksi tunneiksi. Lehtien värin tummuessa ja tuoksun muuttuessa makeammaksi tiedät, että homma toimii. Lehtien tummuminen parkkihappojen muuttuessa on juuri se asia, joka voimistaa tuoksuja ja lisää makua.
Tummuneet lehdet otetaan pois purkista ja siirretään kuivuriin kuivumaan. Kotioloissa kuivurin voi korvata lämpimällä ja kuivalla paikalla tai uunilla. Tärkeää kuivaamisessa on kuitenkin, että lämpötila ei nouse yli 37 asteen. Liian kuumassa lämpötilassa tehty kuivatus vaikuttaa ulkonäköön, makuun ja ravinnepitoisuuteen.
Mitä on fermentointi?
Fermentoinnista usein puhutaan teelaatujen yhteydessä. Harva tee on kuitenkaan oikeasti fermentoitu. Fermentoinnilla tarkoitetaan kasvijuomien kanssa hapettomassa tilassa hapatatettuja ja kuivattuja lehtiä. Hiostamisessa päästetään happi mukaan prosessiin, tässä sitä vältetään. Tuloksena on maitohappokäyminen, joka muuttaa lehtien makua makeammaksi ja joidenkin mielestä myös maanmakuiseksi.
Mikäli fermentointi kiinnostaa, tutustu Pu’er teen valmistukseen ja kokeile samaa prosessia villiyrteillä. Käytännössä silputut tai kaulitut kasvit sullotaan tiiviiseen astiaan, johon ei pääse happea. Hajotetuista lehdistä pääsevät maitohappobakteerit liikenteeseen ja massa alkaa muuttua. Kun massa tummuu ja tuoksuu sopivalta se laitetaan kuivumaan ihan kuten hiostuksessakin.
Miten teen juomasekoitukseni?
Kun olet kerännyt kasveja alkaa hauska yhdistelyvaihe. Kaikki kasvit kannattaa laittaa ensin omiin paperipusseihinsa tai tummiin lasipurkkeihin ja merkitä mitä niissä on. Pyri käyttämään keräämäsi kasvit saman vuoden aikana. Tuoksut maut ja vitamiinit haihtuvat kasveista pikkuhiljaa. Suositus olisi käyttää kuivatut kasvit viimeistään kahden vuoden sisällä. Sekoituksia voit tehdä mielin määrin, mutta yksittäisiä aineksia ja makuja on vaikea eroitella jos kaikki ainekset on säilytetty sekaisin. Tee siis omat sekoitukset pieniin pakkauksiin tai vaikkapa suoraan teepannuun. Isoista marketeista saat myös teepusseja, joihin voit laittaa suoraan omia komboja. Mikä mukavampi lahja kuin itse tehty villiyrttijuomasekoitus.
Villiyrttijuomien annostelussa on hyvänä nyrkkisääntönä 1-2 teelusikallista kuivattua kasvia mukilliseen kuumaa vettä. Mikäli teet juomasi tuoreista lehdistä voit laittaa niitä kunnon kourallisen kuppia kohden.
Vesi kannattaa kiehauttaa ja jäähdyttää noin 70 asteeseen. Tässä lämpötilassa kasveista tulee maut ja tuoksut esiin, mutta vesi ei ole liian kuumaa. Liian kuuma vesi tuhoaa vitamiineja ja makuja.
Anna kasvien hautua noin kymmenen-kaksikymmentä minuuttia ennen kuin poistat kasvit ja nautiskelet juomaasi. Voit myös nauttia juomaa kylmänä. Se säilyy hyvänä muutaman päivän ajan jääkapissa.
Hyviä juomasekoituksia
Tässä muutama itse kokeilemani kombo. Yleensä sekoitan kasveja fiiliksen mukaan. Kannattaa nuuskutella ennen sekoitusta, mikä tuntuu sillä hetkellä hyvältä. Suuri osa makuelämystä on kuitenkin myös tuoksuissa.
- Lämmittävä juoma talvipäivien piristykseksi tulee yhdistämällä nokkosen lehtiä, siankärsämön kukkia, kaunopunahatun kukkia, ruusunkiulukkaa ja ripaus inkivääriä sekä hunajaa.
- Viilentävän hellepäivän juoman kylmänä tai kuumana nautittavaksi saat yhdistelemällä piparmintun lehtiä, kamomillan kukintoja, mustikan lehtiä ja koivun lehtiä
- Rauhoittava iltatee syntyy poimulehdestä, vadelman hiostetuista lehdistä, kamomillan kukinnoista, ratamon lehdistä, puna-apilan kukista ja kanervan kukinnoista.
