Aloita valkosipulin kasvatus näillä ohjeilla, huomaat että se on helppoa. Valkosipuli (Allium sativum) on vanha rohdoskasvi, joka on alunperin kotoisin Aasian alueelta. Valkosipulilla on kuitenkin pitkä historiansa myös pohjoisissa olosuhteissa. Se on nimittäin ollut myös viikinkien viljelyssä ja kauppatavarana. Kaupalliseen kasvatukseen valkosipuli saapui suomeen kuitenkin vasta 1980-luvulla. Syy kasvin suureen suosioon ja laajalle leviämiseen on kasvin sisältämä allisiini.
Miksipä et sinäkin kasvattaisi omia valkosipuleitasi? Kasvattamiseen tarvitset vain hyvin lannoitettua maata ja vettä. Lue eteenpäin ja saat tietää miksi ja miten valkosipulia kasvatetaan.
Allisiini
Allisiini on valkosipulin oma puolustusmekanismi. Erittämällä allisiinia (diallyytiosulfinaatteja) saa valkosipuli monet uhkaavat hyönteiset ja sienet tuhottua. Tämä on myös sama aine, joka muodostaa kasvin ominaishajun ja jonka terveysvaikutuksista me ihmiset nautimme.
Allisiinia on tutkittu paljon ja sen on todettu vaikuttavan sieniä ja bakteereja heikentävästi. Tästä syystä valkosipuli on superfoodia ja ollut käypää kauppatavaraa jo faaraoiden aikaan. Tämän superfoodin syömisessä on kuitenkin haasteita. Allisiinin hyödyt saat nimittäin parhaiten irti pureskelemalla raakaa valkosipulia. Kypsennettäessä hyödyllinen yhdiste katoaa kokonaan.
Kuuriluontoisesti käytetty raaka valkosipuli on siis meille hyväksi. Se voi auttaa flunssasta toipumiseen ja yleiseen hyvinvointiin tulehduksia vähentämällä. Varoituksen sana kuuluu kuitenkin asiaan. Alituinen valkosipulin pureskelu saattaa aiheuttaa mukanasi kulkevan allisiinihenkäyksen. Erakoille sopiva tuote siis. Jos et ole vielä valmis syömään raakaa sipulia, löydät luontaiskaupoista myös kuivattua ja jauhettua valkosipulia. Kuivatus vaikuttaa allisiiniin, mutta suuri osa terveysvaikutuksista säilyy silti. Mikäli kiinnostuit allisiinista ja sen vaikutuksista lue tämä tutkimus aiheesta.
Talvi-ja kevätsipulin erot
Valkosipulin lajikkeita on kehitetty vuosisatojen saatossa lukuisia. Löydätkin talvivalkosipuleita syksyllä lähestulkoon joka puutarhamyymälästä ja tämän lisäksi voit ostaa myös perinnelajikkeita esimerkiksi Maatiaiselta.
Talvivalkosipuli on käytännössä talven kylmyyttä hyvin sietävä lajike, joka laitetaan maahan talvea vasten. Syksyllä istutettu sipuli ehtii juurtua hyvin ennen talvea ja saa nopeamman alun kuin keväällä istutettu sipuli. Näin sipuli saa myös enemmän kasvuaikaa ja lopputuloksena on isompi sipuli kuin keväällä maahan laitetussa.
Kevätvalkosipuli on taas nimensä mukaisesti keväällä istutettu sipuli. Voit kylvää samoja lajikkeita keväällä kuin syksyllä. On olemassa kuitenkin myös lajikkeita, jotka soveltuvat erityisesti kevään istutukseen. Kannattaa valita kevätkokeiluun sellaisia lajikkeita, joiden sanotaan kasvavan nopeasti kuten “Ristijärveläinen” ja “Germidour”. Kevätvalkosipuleita on hankala löytää suomesta. Tämä johtuu varmasti osittain siitä, että valkosipulin kasvukausi on pitkä ja suomen suvi lyhyt. Lähes aina keväällä istutetut sipulit ovat ylös nostettaessa pienempiä kuin syksyllä istutetut.
Mistä ostat valkosipulin
Kannattaa olla sipuliostoksilla ajoissa. Sipulin istukkaiden myynti alkaa yleensä jo syyskuussa. Niitä löytää puutarhamyymälöistä ja suoraan tuottajilta. Näin marraskuussa ei valikoima ole enään niin laaja. Valkosipuleita näyttäisi löytyvän muutamia kodin kukat verkkokaupasta, sekä viherlassilalta. Toki kannattaa myös kaverilta kysyä, yleensä ne parhaat helmet löytää perintökasveista.
Miten kasvatat valkosipulin
Talvivalkosipulin ihanteellisin istutusajankohta on noin 6 viikkoa ennen pakkasia. Oikea aika siis vaihtelee hyvin paljon vuosista ja kasvuvyöhykkeestä riippuen. Syksyt ovat muuttuneet lämpimimmiksi ja siksi valkosipulia voi etelässä laittaa istuttaen nykyään vielä marraskuussakin.
Valkosipulin kasvukierto on samanlainen kuin muilla sipuleilla. Sipuli pyrkii tekemään ensimmäiseksi juuret, sen jälkeen se lepää hetken ja alkaa tekemään lehtiä. Viimeisenä kasvaa kokoa itse sipuli. Pitkän kasvatusajan vuoksi on hyvä antaa kasville mahdollisuus juurtua jo syksyllä.
Erottele kynnet erilleen valkosipulista ja pyörittele niitä puutuhkassa. Ylimääräisen tuhkan voit sirotella kompostin joukkoon. Suositusannos tuhkaa on noin kourallinen neliölle. Puuntuhkan idea on nostaa maan pH-arvoa.
Valkosipuli pitää emäksisestä (pH 6.5-7) ja hyvin lannoitetusta maasta. Jos ostat kaupan hyllystä lannoitetta on purjosipulille tarkoitettu ohje sopiva myös valkosipulille. Luonnonmukaisin versio lannoitukseen on kuitenkin kompostimulta, lanta ja viherkate. Kanankakkaa saa puutarhamyymälöistä ja hevosenlantaa talleilta.
Sekoita lanta kunnolla kasvualustaan ennen kynsien maahan laittoa. Kasvualustan eli tässä tapauksessa kompostin tulisi olla hyvin vettä läpäisevää. Tiivistä kompostia voi keventää hiekalla vettä läpäisevämmäksi. Sopiva minimi syvyys kompostille on noin 15 senttimetriä.
Istuta kynnet leveä puoli alaspäin noin 5-10 cm:n syvyyteen. Istutussyvyys riippuu sipulin koosta. Hyvä nyrkkisääntö on istuttaa kynsi noin kolme kertaa sipulin kokoa syvempään koloon. Peitä kolo keveysti.
Syksyllä istutetun sipulin päälle voi vielä talvisuojaksi laittaa lehtiä tai olkia. Keväällä vihreiden lehtien ilmestyessä voi alkaa lehtien ympärille lisäämään katetta. Katemateriaaliksi sopii hyvin tuore ruohosilppu, joka myös antaa maatuessaan typpeä. Katemateriaalia voi aina lisätä uuden päälle ja tämän lisäksi antaa nokkosvettä kasteluiden yhteydessä.
Miten säilytät valkosipulia
Syyskesällä, useimmiten elokuussa alkavat sipulinvarret ruskistumaan. Tämä on oikea hetki nostaa sipulit ylös ja kuivumaan. Aurinkoisella säällä voit jättää ne muutamaksi päiväksi ulos kuivumaan ja siirtää ne sen jälkeen kuivuriin tai vastaavaan. Oikea kuivatuslämpötila on alle 30-asteessa niin kauan, että sipulit ovat rutikuivia. Kuivat sipulit säilyvät parhaiten 1-2 asteen lämmössä, mutta kestävät myös huoneenlämpöä. Perinteisesti valkosipuli on letitetty ja laitettu roikkumaan isoina letteinä.
Miten lisäät valkosipulia
Valkosipulia voi lisätä kynsistä tai istusilmuista. Itusilmut ilmestyvät valkosipulin kukintoon. Jos haluat ison sipulin kannattaa kukkavarsi leikata pois siinä vaiheessa kun se käpertyy. Tällöin sipulilta ei mene energiaa itusilmujen kehittämiseen. Mikäli haluat kokeilla oman sipulilajikkeen kasvatusta, saat itusilmuista hyvän alun. Itusilmut istutetaan yksittäin, kuten valkosipulin kynnetkin. Ne myös nostetaan ylös joka syksy ja istutetaan uudelleen. Kolmen vuoden aikana pienestä itusilmusta kasvaa täysikokoinen valkosipuli.
Tautien torjunta
Valkosipulilla on allisiinista huolimatta samoja tuholaisia kuin muillakin sipuleilla. Alla olevassa kuvassa on hyvä perusohje kaikille sipuleille homeen torjuntaan. Homeet ovat tyypillisiä varastoinnin aikana tapahtuvia ongelmia kun taas pahkamätä ja sipulimätä on maaperässä sitkeästi pysyviä tauteja. Niiden torjumiseen auttaa hyvä viljelykierto. Sipuleiden kanssa on neljän vuoden viljelykierto suositeltavaa. Lisää tietoa viljelykierrosta saat tästä linkistä.
Alla oleva kuva on otettu puutarha kirjasta, joka on kirjoitettu ennen valkosipulin suomen valloitusta. Sama ohje on kuitenkin edelleen käyttökelpoinen, joskaan riiheä ei taida enään kovinkaan monella olla. Kuivuri tai uuni ajaa myös saman asian.
( Frans Salonen-K.Jaatinen.1953. Kodin Puutarha.Werner Söderström osakeyhtiö )
Miten käytän valkosipulia hyönteistorjuntaan
Tämä ei ole virallinen hyönteisten torjuntaan tarkoitettu aine. Harmiton vanhan kansan konsti kuitenkin kannattaa kokeilla ennen varsinaisiin torjunta-aineisiin tarttumista. Murskaa valkosipulin kynsi ja pilko se pieneksi. Lisää valkosipulimössö veteen ja anna sen seistä puolisen tuntia. Siivilöi palaset pois ja laita neste sumupulloon. Sumuttele erityisesti härmäiset ruusut ja kärsäkkäiden vioituksista kärsivät kasvinosat.
Oletko jo kokeillut valkosipulia kumppanuuskasvina?
Valkosipulin hyönteisiä ja sieniä torjuva vaikutus on hyödyllinen myös istutuksissa. Istuta valkosipulia ruusujen tai vaikkapa tomaatin, kesäkurpitsan tai kurkun kanssa. Lisää tietoa kumppanuuskasveista saat täältä tarhurin sivuilta.
