Sharing is caring!

Miksi ja miten perennoja pitää jakaa? Osaa pitää ja osaa ei, kaikki perennat eivät edes pidä jakamisesta. Osa juroo pitkään siirron jälkeen. Pioni tai auringonhattu ovat hyviä esimerkkejä kasveista, jotka eivät pidä jokavuotisesta siirtelystä. Osa taas on niin voimakaskasvuisia, että niiltä yksinkertaisesti loppuu tila.

Voimakaskavuisen kasvin tunnistaa kyllä kun tutkii lähemmin maan rajaa. Lehdet ovat yleensä vieri vieressä yhdessä supussa ja kasvi saattaa kasvaa koholla.

Jakamisen ei ole pakko tapahtua joka vuosi, sen voi tehdä tarpeen vaatiessa vaikkapa 2-10 vuoden välein. Jakamisväli riipuu kasvista ja kasvupaikasta. Alla muutamia esimerkkejä joista voi hahmottaa jakamisen tarpeen.

• Kasvi kasvaa tiiviinä klönttinä, eikä tee kukkaa. Kukkimattomuus johtuu kasvutilan ja ravinteiden puutteesta. Jakamalla ja istuttamalla väljemmin taimet uuteen kasvualustaan vältyt ongelmilta.

• Kasvi on noussut tyvestään ylöspäin ja näyttää tiiviiltä ylhäällä olevalta kasalta. Tämäkin on merkki tilan loppumisesta. Jaa ja istututa alut uudelleen.

• Kasvissa on paljon huonoja lehtiä ja ötököiden jälkiä. Liian tiivis kasvutapa altistaa kasveja taudeille ja tuholaisille. Saat lisää ilmaa istutuksiin jakamalla kasvit. Tutki ennen uuteen paikkaan siirtämistä, että kasveissa ei ole mukana ötököitä. Voit varmuudeksi suihkuttaa vedellä siirrettävät kasvin alut ja laittaa keskenään ne omaan alueseen istuttaen. Näin saat pidettyä kasvit karanteenissa ja mahdolliset ötökät ei siirry muihin kasveihin.

• Rikkaruohot ovat päässeet valtaamaan kukkapenkkiä. Kitkemistä helpompi vaihtoehto saattaa olla koko kukkapenkin ylöskaivaminen. Kaikki kukat ylös ja samalla kun jaat kasvit voit ottaa myös juurien välissä kasvavat rikkaruohot pois. Tässä yhteydessä kannattaa myös vanha kukkapenkin pohja kitkeä huolella ja laittaa uutta kasvualustaa joukkoon.

Fyysisen jakamisen tarpeen lisäksi on hyvä myös huomioida budjetti. Säästät kun jaat yhden kasvin useammaksi kasviksi. Tarkan markan puutarhuri suunnittelee puutarhan pohjan helposti leviävillä ja jaettavilla kasveilla. Hyviä jakamiseen soveltuvia kasveja ovat muun muassa kuunliljat, päivänliljat, iirikset, kurjenpolvet, leimut, isomaksaruohot, poimulehdet, vuorenkilvet, kellukat ja alpit.

Miten kasveja jaetaan

Et tarvitse ihmeempiä varustearsenaaleja hommaan. Terävä lapio ja hanskat riittää. Oikein kovia tuppaita voi myös puukolla tai kirveellä pieniä. Ei kannata aloittaa kuitenkaan harjoittelua heti puukolla tai kirveellä. Vahinkoja sattuu tekevälle liian helposti. Alla esimerkkejä muutaman kasvin jakamisesta.

Kun olet irroittanut kasvit kasvustosta ja nyhtänyt irti kaikki mahdolliset rikkaruohot voit laittaa juurakot vesiastiaan. Paljaat juuret kuivuvat nopeasti ja veden-sekä ravinteidenoton kannalta tärkeät hiusjuuret kärsivät. Vesiastiassa ne pysyvät hyvänä sillä välin kun kaivat ja teet uutta istutuspaikkaa niille.

Tutki ennen siirtoa mikä kasvi on kyseessä. Tutustumalla kasviin saat selville hyötyykö se siirrosta ja mikä on kyseiselle kasville sopiva istutusväli. Muista myös istuttaa kasvi oikeaan paikkaan. Tällä tarkoitetaan kavin istuttamista sellaiseen paikkaan, jossa se lajityypillisesti viihtyy. Huomioitavia asioita on varjo, valo, kosteus ja kasvualusta. Lisää tietoa olosuhteista ja istutuksesta saat tästä linkistä : https://kasvienlumo.com/lue-tama-ennen-taimien-istutusta/

Ota huomioon myös kasvin kukinta-aika. Keväällä kukkivien oikea siirtoaika on syksyllä ja syksyllä kukkivien keväällä. Näin et häiritse kasvin omaa kasvurytmiä ja saat kukinnan joka vuosi.

Nyt kun tiedät miksi ja miten perennoja pitää jakaa mietit varmaan mitä teet kaikilla niillä kasveilla. Katso täältä minkälaiseen istutukseen kuvien kasvit päätyivät.