Sharing is caring!

Oletko jo kokeillut näitä esimerkkejä puutarhassasi? Puutarha antaa paljon iloa ja mahdollisuuden luovuudelle. Etenkin haasteiden edessä luovuus puhkeaa kukkaan. Minun puutarhassani on haasteena savimaa.

Tässä jutussa saat muutamia esimerkkejä istutuksen tekemisestä. vinkit käyvät kaikkiin maihin, mutta erityisesti on huomioitu savimaiden kanssa taistelijat.

Saven haasteena on sen tiiviys ja veden pidättyvyys. Ravinteita on paljon, mutta ne eivät tiukasta paakusta noin vain liukene. Savi on vaikeasti muokattavaa ja juurilla on töitä päästä levittäytymään savessa. Tämän vuoksi onkin tärkeää joko istuttaa savessa pärjääviä kasveja tai tehdä olosuhteita paremmiksi kasveille.

Kukkapenkkien tekemisessä on oikeastaan vain kaksi vaihtoehtoa. Voit joko kaivaa alaspäin tai kohottaa ylöspäin.

Perinteinen tapa istuttaa kasveja on kaivaa kaksi kertaa purkin kokoa leveämpi ja syvempi kolo. Olemassa olevaa kasvualustaa kannattaa sekoittaa huolella uuden kasvualustan kanssa. Tämä tavan haasteena voi savimaassa olla seisova vesi. helposti tulee muodostettua tasku, jossa juuret lilluvat vedessä.

Kokeile perinteisen tavan sijaan näitä tapoja:

• Kaiva kuoppa kuten perinteisesti istutettaessa, mutta tee siitä joka suuntaan tuplaten isompi kuin yleensä. Riko kuopan reunoja talikolla, jotta saat ilmaa saveen ja reikiä juurille. Sekoita hiekkaa ja kompostia savisen maan joukkoon. Laita pohjalle kunnon kerros kasvualustaa ennen kasvin istutusta. Jätä kasvi aavistuksen koholle istuttaessa. Kata maanpinta paksulla kerroksella sanomalehteä ja katetta. Kate ei saa kuitenkaan tulla kasvin tyven kohdalle. Suurin osa kasveista saa vaurioita kostean katteen seisomisesta tyvellä.

• Tee kohopenkki. Älä edes yritä kaivautua vaan rakenna ylöspäin. Koholla olevassa penkissä ei pääse vesi seisomaan. Juuret löytävät aikanaan savimaan, mutta saavat hyvän startin uudessa kasvualustassa.

Esimerkki yksi

Savesta voi myös muotoilla istutustaskuja ja käyttää sitä reunuksen muotoiluun. Ylemmän kuvan paikka on kesällä kuiva ja paahteinen, sen vuoksi pihlajat tulevat istutettua hieman matalemmalle kuin muut kasvit. Tällöin ne saavat kunnolla kosteutta maasta ja vesi valuu ylempänä olevilta istutuksilta niiden tyvelle. Korkeammalle kohdalle istutetaan hyvin kuivuutta ja kuumuttaa sietäviä kasveja kuten poimulehteä, viiruhelpiä, päivänliljaa, kaunokaista, mehitähtiä, vihmaa ja keijunkukkaa.

Seuraavaksi tälle alueelle kaivetaan isommat kolot kasveille. Laitetaan pohjalle sanomalehteä ja päälle uutta kompostia kasvualustaksi. Kuvia valmiista istutuksesta päivitetään artikkeliin myöhemmin.

Esimerkki 2

Kaivamisen sijaan tee istutus Charles Dowdingin tapaan No dig metodilla. Ideana on kattaa maanpinta niin, ettei rikkakasvit tule läpi. Uutta hyvää kasvualustaa kipataan pahvin päälle. Näin et häiritse maassa olevaa mikrobitoimintaa kaivamisella, vaan annat mikrobeille lisää leikkikenttää.

Ekologisena katteena käy hyvin pahvi tai sanomalehti. Pahvi ja sanomalehti kannattaa kastella huolella ennen kasvien istutusta. Huokoinen materiaali imee muutoin herkästi kosteutta myös istutettavista taimista ja lentelee helposti tuulen mukana. Lisää No Dig metodista löydät täältä.

Tähän alueeseen istutan pääosin jakotaimia aidan takana olevasta kukkapenkistä. Ideana on tehdä kukkapenkistä sen näköinen kuin se jatkuisi luontevasti aidan molemminpuolin. Tämä on helppo tapa tehdä aidalla rajattua tilaa avaramman tuntuiseksi. Kasveina tässä penkissä tulee olemaan alkukesän kukkijoista sipulikukkia ja pionia. Kesällä porskuttaa kurjenmiekka, päivänlilja ja tarhakurjenpolvi. Vähän myöhemmin aukeaa kukkaan jaloangervot ja palavat rakkaudet. Viimeisenä tulee kukkaan leimut ja syysvuokot.

Lue täältä lisää perennojen jakamisesta

Esimerkki 3

Tässä esimerkissä on myöskin kohopenkki tuloillaan. Reunojen rajaukseen on käytetty erinäisiä tontilla lojuvia puita. Ennen istutustusta kannattaa mallata kasveja paikoilleen purkeissaan. Näin niitä on helppo kuljetella eestaas sommitellessaan. Tässä istutuksessa yhdistyy syötävät kasvit ja runsaasti kukkivat koristekasvit Gottage garden tyyliin. Lue lisää Gottage gardenista täältä.

Kukkapenkki on jaettu kahteen osaan. Etualalla kasvaa sipulikukkia, keijunkukkia, väriminttua, tähtiputkea, isomaksaruohoa, syysvuokkoa ja lemmikkiä. Takaosioon tulee rivi puutarhavadelmaa.

Vadelmalle on tehty oma alueensa, koska vadelma on helposti leviävä ja vaatii tukemisen. Vadelma myös rajaa tilaa korkeampana aidanteena ja antaa vihreällä värillään hyvän taustan edustalla kukkiville kukille. Mikä parasta tämä kukkapenkki on muutaman askeleen päästä keittiöstä. Kesällä jälkiruoka tarjoillaa suoraan pensaasta.

Keväällä istutusta piristää kukkivat kukkasipulit ja lemmikkit. Kesällä vadelman aluskasvillisuutena kukkii kaunokainen. Vadelman vierellä kukkii ihanasti kesällä väriminttu, tähtiputki ja maksaruoho. Syksymmällä keijunkukkien herkät kukat ja värikkäät lehdet loistavat yhdessä syysvuokon kanssa.

Yllä olevassa kuvassa on istutus valmis. Tällä tekniikalla on kukkasipuleidenkin istutus helppoa. Laitoin samalla tavalla sipulit kuin kukatkin pahvin päälle. Kun multakerros on tarpeeksi paksu, eli kolme kertaa sipulin koon verran on lopputulos varma.

Tai ainakin melko varma. Pupuille ja myyrille kelpaa kaikki. Jyrsijöitä vastaan olen aidannut alueen ja islanninlammaskoirani hoitaa loput eksyneet taidokkailla myyrähypyillään. Olemassa on myös pienen piippauksen antavia laitteita joiden pitäisi äänellään karkoittaa jyrsijät.