Lukaisepa tästä muutama vinkki perennapenkin suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä kirjoitus ja esimerkin perennapenkki on toteutettu Rajala Ranchin yhteisöllisen puutarhaprojektin yhteydessä.
Perennat on niitä monivuotisia puutarhan kukkijoita tai vihreitä kaunistuksia, joiden maanpäälliset osat kuihtuvat talveksi pois. Ne säilyvät talven yli hengissä juuriston, juurakon, erilaisten mukuloiden tai sipuleiden avulla. Keväällä ne taas ponnistavat ylös maasta yhtä terhakoina ja ehkä jopa hieman tuuheampina kuin edellisvuonna.
Miksi niitä kannattaa kasvattaa?
Mikäli et ole vielä höyrähtänyt puutarhanhoitoon tai perennoihin, varoituksen sana, se on koukuttavaa. Joskus käy mäihä ja se kivannäköinen kasvi, jonka ostat vain hauskan ulkonäön tai nimen vuoksi tuleekin vahingossa istutettua oikeaan paikkaan. Saat välittömän onnistumisen ilon. Koukutus tapahtuu kuitenkin vasta kun olet ostanut muutaman taimen ja huomaat, että kaikki eivät menestykään niin helposti kuin kuvittelit. Se on se hetki milloin useimmilla meistä mielenkiinto joko lopahtaa tai innostus uuden oppimiseen alkaa. Perennoja on olemassa ihan järjetön määrä. Ne ovat niitä kasveja, jotka ovat puutarhan ja kukkapenkkien tunnelmanluojia.
Jos innostut ihan tosissaan ja päädyt lisäämään monivuotisia kasveja, saat huomata, että perennat on helppo ja halpa harrastus verrattuna yksivuotisiin kasveihin. Hidasta kasvatustouhu kyllä on. Taimimyymälästä ostettava kasvi on yleensä 2-5 vuotta ollut kasvatuksessa ennen asiakkaalle pääsyä. Kun suhteuttaa kasvatusajan hintaan voikin todeta, ettei viiden tai kymmenen euron valmis perennakaan ole välttämättä kallis.
Kuvassa harmaamalvikin alku
Mitä perennoja lähdet ostamaan?
Kaikki meistä sortuu välillä heräteostoksiin ja joskus ne saattaa olla ihan onnistuneitakin ostoksia. Suosittelen kuitenkin, että teet ennen ostoksille lähtöä suunnitelman. Suunnitelmaa varten sinun on hyvä pohtia seuraavia asioita:
- Mitä haluat perennapenkiltä?
- Mitä tyyliä perennapenkkisi edustaa?
- Mihin haluat perennapenkin sijoittaa?
- Minkälainen maaperä ja ilmasto puutarhassasi on?
- Haluatko helppohoitoisen lopputuloksen vai oletko valmis näkemään enemmän vaivaa hoitoon?
Onko visiosi tulevasta perennapenkistä puhtaasti silmäniloa vai haluatko kasveista myös muuta hyötyä. Onko esimerkiksi perennapenkin tarkoitus jakaa puutarhan alueita eri tiloihin tai haluatko syötävän perennapenkin?
Usein aivot jää jumiin siihen totuttuun malliin. Kaikille tulee mieleen joku mielikuva kukkapenkistä kun sitä ajattelee. Nyt haastankin sinut ajattelemaan asiaa eri tavalla. Ota oman pihasi muodot ja toiminnot lähtökohdiksi. Istu alas puutarhasi lempipaikkaan ja mieti missä suuntaa haluaisit nähdä kukkia. Minkä mallinen kukkapenkki voisi olla? Onko se suoralinjainen tiukasti rajattu neliö vai kenties vapaamuotoinen pyöreälinjainen rentotunnelmainen penkki?
Kukkapenkin ei tarvitse myöskään olla tasakorkea tai lyhyet edessä ja pitkät takana periaatteella rakennettu. Kenties unelmiesi perennapenkissä on jotain muutakin kuin kukkia. Siellä voi olla myös pensaita ja puita, vesiaiheita tai jokin katseenvangitsija kuten patsas tai iso kivi.
Käy tutustumassa eri puutarhoihin ja puistoihin ja pistä somessa pinterestiin, instaan ja selaimeen esimerkiksi sellaisia hakusanoja kuin cottage garden, stumbery garden, prairie garden, edible forest garden, formal garden ja border garden.
Lue myös tämä aiemmin kirjoittamani teksti siitä mitä sinun tulee huomioida kun valitset taimia kaupassa.Alla kerron tarkemmin suunnittelun etenemisestä.
Kuvassa on vasta aloitettu projekti ja vesiaihe. Vesiaiheen ympärille on aloitettu tekemään perennapenkkiä erilaisista kuunliljoista. Eriväriset lehdet tukevat veden tuomaa rauhallista tunnelmaa. Aina ei tarvita kukkaloistoa.
Aloita suunnittelu tutustumalla ympäristöösi.
Mieti missä on varjoa, aurinkoa, kosteaa, kuivaa, kivikkoa jne. Tutki täältä millä kasvuvyöhykkeellä asut. Kasvuvyöhykkkeitä ei aina ilmaista perennojen lapuissa, vaan lähinnä puissa ja pensaissa. Perennojen kohdalla saattaa kuitenkin lukea talvenkestävä tai suojattava. Asioi puutarhamyymälässä ja kysy myyjältä tarkempia tietoja kasveista. Perinneperennat ovat helpoimpia aloittajakasveja, niiden sitkeyden takia.
Tuumasta toimeen
Kun fiilistely ja perennapenkin tunnelman hahmottelu on valmis on aika ryhtyä pistämään paperille ylös asioita. Paikan valitsemisen jälkeen on alkaa tulevan penkin koon hahmottelu. Voit ottaa avuksi esimerkiksi puutarhaletkun tai köyden pätkän. Ne ovat taipuisia ja saat niillä hyvin hahmoteltua tulevan alueen muotoa.
Piirrä paperille karkeita luonnoksia penkin muodosta ja mittaa vähän suunnittelemiesi kasvien isututusetäisyyksiä. Suositus istutus etäisyys on erilainen eri kasveilla. Perennojen koosta ja leviävyydestä riippuen se on 15-80 cm välillä. Kätevä mittauksen apuväline on millimetri tai ruutupaperi. Vaikkei ihan mittakaavassa piirustus olisikaan saa piirtämällä jonkin käsityksen tarvittavasta kasvien määrästä ja sommittelusta. Ruutupaperilla voit vaikka laskea, että yksi ruutu on 15cm ja kaksi ruutua 30cm jne. Mielestäni kotipuutarhurin ei ole pakko osata piirtää mittakaavassa, tällaisesta summittaisesta piirtämisestä on kuitenkin hyötyä hahmottamisessa.
Kannattaa tutkia lapiolla rouhaisten minkälainen maaperä sinulla on. Tiukka savi ja kivinen maa voi olla vaikeaa kaivaa alaspäin ja saattaakin olla järkevämpää tehdä tällaiselle alueelle kohopenkki. Voit hyödyntää tämän mahdollisuuden rakentamalla esimerkiksi kivikkopenkin tai pengerretyn kohopenkin.
Hyvä kasvualustan koostumus on sellainen josta pystyy pyörittelemään käsissään löyhästi kasassa pysyvän pallon, ja josta tihkuu hieman kosteutta.
Alkuun sinun on järkevää käydä uuden alueen reuna lapiolla läpi ja kuoria koko pintakerros pois. Putsaa alue huolella juurista. Emme halua vedestä, ravinteista ja multatilasta kilpailevaa kasvillisuutta meidän uudelle istutusalueellemme. Sen jälkeen voit miettiä tarvitseeko lisätä uutta maata tai myöhiä maata syvemmältä.
kaikki kasvit tarvitsevat oikeassa suhteessa valoa, kosteutta, ravinteita ja kasvualustan johon juurtua.
Lannoitus, kalkitus ja kastelu
Perennoista suurin osa ei ole erityisen tarkka maaperän pH arvon suhteen. On olemassa kuitenkin erityisesti happamaa tai kalkkipitoista aluetta suosivia perennoja, puita ja pensaita. Näiden kanssa tekisin niille omat erilliset alueet, enkä sijoittaisi vieretysten ääripään kasveja. Lievästi happamammasta maasta pitäviä kasveja ovat esimerkiksi. sinivaleunikot, mahoniat, rönsyansikka, hortensiat ja alppiruusut. Tyrnit taas puolestaan tarvitsevat kalkkipitoista maata.
Lannoittaminen on kätevintä tehdä varastolannoitteena keväällä ja kesällä. Syksyllä ei kannata lannoittaa typpipitoisilla lannoitteilla, koska silloin kasvien pitäisi kerätä energiansa juuriinsa ja vaipua horrokseen, eikä olla pirteänä pystyssä ensipakkasten saapuessa. Typpi kiihdyttää erityisesti vihreän massan kasvua. Syyslannoite on ihan hyvä tuote, siinä ei ole typpeä. Sekin tosin on tuote mitä ei ole pakko lisätä joka syksy. Tarkkaile kasviesi olemusta ja vointia. Jos ne ovat aina kitukasvuisia ja reikäisiä on ne todennäköisesti hieman huonossa paikassa. Olosuhteita pitää parantaa juuriston tai valoisuuden suhteen. Tässä tilanteessa lannoitus harvoin on poppakonsti ilman muita toimia kasvin olosuhteiden parantamiseksi.
Varastolannoite on lannoittamista johonkin tiettyyn kohtaan syvemmälle maahan. Voit esimerkiksi tehdä taimien ympärille rautakangella reikiä ja laittaa koloihin kanankakkaa. lannoite liukenee hitaasti kesän aikana kolosta ja juuret osaavat hakeutua kohti itselleen sopivasti lannoitettua maata.
Kun istutat uusia kasveja, ne ovat vasta juurtumassa ja tarvitsevat alkuun paljon kosteutta. Juurtumiseen menee muutama kuukausi, sen aikaa kasvit näyttävät usein murjottavilta tai vähintäänkään eivät osoita merkkejä uudesta kasvusta. Oikea kastelumäärä vaihtelee sään ja olosuhteiden mukaan. helpointa on tutkia kosteustilannetta tarkkailemalla kasvia ja maata. Maanpinta saattaa näyttää kuivalta. mutta kun kaivat hieman maanpintaa sormella auki se onkin usein kosteaa. Mikäli maa tuntuu kostealta sormen koko syvyydeltä on kosteustaso kunnossa. Uusia istutuksia saa parin kuukauden ajan kastella useamman kerran viikossa. Mieluummin kunnoilla ja harvoin, jotta juuret oppivat hakemaan veden syvältä maasta ja kasvista tulee tukeva. Jatkuvasti seisovaa vettä ei kuitenkaan juurille toivota, sillä myös juuret tarvitsevat happea.
Kun rupeat huomaamaan uutta kasvua voit olla varma kasvin juurtumisesta. Ei siis kannata heti miettiä kasville käyneen köpelösti. Toinen ihmetyksen paikka on usein keväällä, monet perennat tulevat esiin vasta kesäkuussa. Mikäli mitään ei nouse esiin ennen kesäkuun loppua voit miettiä vaihtoehtoisia kasveja kyseiseen kohtaan.
Kuvassa nukkapähkämö, lemmikki ja sysiakileija
Työvaiheet
- Tarkkaile pihasi olosuhteita
- Suunnittele paperille karkeasti perennapenkin muoto ja tyyli
- Valmistele maa perennoille
- Tee kauppalista haluamistasi kasveista.
- Mittaa montako kasvia saisit alueelle mahtumaan.
- Muokkaa maa valitsemillesi kasveille sopivaksi.
- Istuta hyvin kastellut kasvit samaan syvyyteen missä ne olivat muoviruukuissa, Kastele hyvin ennen ja jälkeen. Pidä huoli kosteudesta ainakin ensimmäisen kesän ajan.
- Kata mullanpinta katteella esim. puuhake, lampaanvilla, olki.
- Istu alas ja ihastele kättesi jälkeä
Muista myös, että kaikki ovat muokattavissa uudelleen. Voit hyvin jakaa ja istuttaa perennoja uudelleen myös myöhemmin. Puutarha kasvaa ja muuttuu tekijän tuumausten mukana. Lue täältä lisää perennojen jakamisesta. Tekstin lopusta löydät pientä listausta perennoista olosuhteiden mukaan.
Esimerkki
Esimerkki perennapenkki sijaitsee Somerolla Rajala Ranchin kotieläinpihalla III-vyöhykkeellä. Seuraa somesta Rajala Ranch Somero ja epatieetillen puutarha, niin pääset paremmin jyvälle mitä yhteisöpuutarhassa touhutaan.
Kukkapenkki on laajennus olemassa olevaan perennapenkkiin. Aiempi perennapenkki koostuu perinneperennoista kuten pioni, väriminttu, komeamaksaruoho, harmaamalvikki ja keltapäivänlilja. Perennapenkin uudistuksen ajatuksena on yhdistää kasvit selkeämmäksi kokonaisuudeksi ja tehdä kukkapenkistä kulkua ohjaava sekä alueen mielenkiintoa lisäävä elementti.
Tilalla kulkevat aidatulla pihapiirillä mm, aasit, joten kaikki aiemmat perennapenkit on siirrettävä eläinten suiden ulottumattomiin. Tämä uudistettava perennapenkki on sellainen johon on aiemmin tuotu turvaan kasveja ja nyt lisätään perennoja ja muokataan penkki yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Kun suunnitellaan paperille on hyvä käyttää symboleita tai värejä kasveista. Voit esimerkiksi tehdä ympyröitä tai kolmioita ja pyörölöitä kuvaamaan kasveja. Vaikka tämä ei olekaan varsinainen mittakaavapiirros on se helpointa piirtää lintuperspektiivistä. Kuvittele siis merkintöjä tehdessäsi katselevasi paperia ylhäältä päin. Voit myös piirtää toisen kuvan, joka on suoraan sivusta, jolloin hahmotat paremmin kasvien korkeutta.
Sommittelulla on vaikutusta lopputuloksen tunnelmaan. Hyvin selkeä kokonaisuuden saat kun istutat massana yhtä tai kahta kasvia suoraan riviin. Luonnollisemman lopputuloksen saat kun yhdistät 3-5 erilaista perennaa. Kun sekoittaa montaa eri lajia täytyy kasveja vähän ryhmitellä selkeyden vuoksi.
Tyypillisin silmää miellyttävä rytmitys on kolmen, viiden ja seitsemän kasvin ryhmät. 3-5-7 ovat lukuja jotka toistuvat myös kultaisessa leikkauksessa, joka on oleellinen osa kaikkea sitä miten meidän maailmamme on rakentunut ja silmämme asioihin mieltyneet.
Yksinkertaistettuna kultainen leikkaus toteutuu kolmion muodossa. Kukkapenkin korkeuseroja kannattaakin miettiä enemmän kolmioiden avulla kuin senttimetrien kanssa. Lue täältä aiempi juttuni perennapenkin teosta joka painottuu enemmän sommitteluun värien ja muotojen kanssa.
Perennat varjo-puolivarjoon
Tässä pieni listaus muutamista aurinkoisissa paikoissa viihtyvistä kasveista
- täpläimikkä
- varjoyrtti
- varjorikko
- rotkolemmikki
- kuunliljat
- lehtosinilatva
- alaskankleitonia
- tiarella
- sormivaleangervo
- kolmilehti
- tarhavarjohiippa
- lehtoukonhattu
- ruohokanukka
Perennat aurinkoon- puolivarjoon
Tässä pieni listaus auringossa viihtyvistä perennoista
- alppipiikkiputki
- tähtiputki
- malvat ja malvikit
- kultapallo
- ritarinkannukset
- sinipallo-ohdake
- pionit
- keijun-ja haltiankukat
- kurjenpolvet
- rantapunalatva
- sinivaleunikko
- rönsyansikka
- kurjenmiekat
Toivottavasti tästä jutusta saat alkuinnostuksen omien kukkapenkkien luomiseen. Laita viestiä kommenttikenttään jos heräsi kysymyksiä aiheeseen liittyen.
