Usein kysyttyjä kysymyksiä luonnonkasveista ja sienistä

Olen listannut tähän juttuun usein kysyttyjä kysymyksiä luonnonkasveista ja sienistä. Alempaa löydät linkit myös leikkokukkia, viherkasveja sekä puutarhanhoitoa käsitteleviin postauksiin. Pyrin vastaamaan parhaani mukaan teitä askarruttaneisiin kasviasioihin ja kerään tänne aina lisää kysymyksiä ja vastauksia sitä mukaa kun saan niitä. Kysymykset on numeroitu, jotta voit helpommin kommentoida niitä. Kerro jos haluat lisätietoa asiasta tai haluat korjata vastauksiani.

Luonnonkasvien ja sienten keruu, kasvatus ja syöminen

1. Mitä luonnonkasveja voi kerätä syötäväksi?

Suomen luonnosta löytyy todella paljon syötäviä kasveja, mutta myös sellaisia jotka ovat myrkyllisiä. Tärkein asia on tunnistaa kasvi kunnolla ja satavarmasti ennen kuin maistat sitä. Helppoja aloituskasveja villiyrteistä ovat esimerkiksi nokkonen, vuohenputki, voikukka, poimulehti, ketunleipä, maitohorsma. Muista myös marjat. Vadelma, ahomansikka, mustikka, puolukka ja karpalo ovat vitamiiinipommeja ja helppoja tunnistettavia.

2. Miten kerään ja varastoin keräämäni kasvit?

Kasvit ovat maukkaimpia nuorina versoina ja lehtinä. Poimi kasvit poutasäällä ja käsittele mahdollisimman pian varastointia ja ruoanlaittoa ajatellen. Kasvit alkavat nuutumaan heti leikkaamisen jälkeen. Voit hidastaa nuutumista jos poimit kasvit astiaan jossa on vettä. Pomintaan et tarvitse ihmeellisiä välineitä. Astia, hanskat ja sakset riittävät hyvin. Voit poimia kasvit käsin tai saksilla, hanskat kannattaa muistaa erityisesti polttavan nokkosen kanssa. Hyviä varastointitapoja on kuivattaminen, pakastaminen ja hapattaminen. Kuivatut kasvit kannattaa säilyttää pimeässä tilassa.

3. Mitä koivunmahla on?

Koivunmahla on pääosin koivun maasta imemää vettä. Makea maku ja terveysvaikutukset tulevat koivun varastoimasta sokerista ja hivenaineista. Koivun mahlaa pidetään voimistavana kevätjuomana sen sisältämien c-vitamiinin, kalsiumin, kaliumin, mangnaanin ja omenahapon vuoksi.

4. Voiko kaupungissa poimia villiyrttejä?

Suojaisilta alueilta voit poimia villiyrttejä kaupungissakin. Poimintapaikan kanssa kannattaa ottaa huomioon paikan puhtaus ja etäisyys teistä. Kannattaa välttää siis koirien pissatuspaikkoja, roskattuja alueita ja teollisuusalueita. Suositeltu etäisyys isoimmista teistä on 50m. Muista myös jokamiehenoikeudet, ihan kaikkea ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa.

5. Onko villiyrteistä jotain terveydellistä hyötyä?

Villiyrteistä saat vitamiineja ja hivenaineita. samoin kuin vihanneksistakin. Poimimesta ja valmistamisesta puolestaan saat hyvää mieltä ja liikuntaa, sekä stressinlievitystä. Hyvin kokonaisvaltaisia terveyshyötyjä siis. Vitamiini ja hivenaine pitoisuudet vaihtelevat kasveista ja kasvupaikoista riippuen.

6. Mitä kasveja voin käyttää lasten kanssa askarteluun ?

Tässä on oikeastaan vain luovuus rajana. Kannattaa kokeilla erilaisia materiaaleja. Huomioon kannattaa ottaa materiaalien helppo keruu, jokamiehenoikeudet ja myrkyttömyys. Hyviä esimerkkejä runsaasti saatavilla olevista ja jokamiehenoikeuksiin kuuluvista materiaaleista ovat, lehdet, heinät, kukat ja risut.

7. Voinko kasvattaa metsäsieniä itse ja miten?

Metsäsieniä on vaikea kasvattaa, sillä ne tarvitsevat metsämaata ja tiettyjä puita joiden kanssa ne muodostavat mykorritsojen avulla symbioosin. Itse kasvatetuista sienistä ei kuitenkaan tarvitse luopua, voit kasvattaa helposti puuta hajottavia sieniä, sekä herkusieniä myös kotona.

8. Mitkä sienet ovat helppoja kasvatettavia?

Kannattaa aloittaa kokeilut siitakkeilla, herkkusienillä ja osterivinokkailla. Kaikista näistä saa myös ostaa valmiita kokeilupaketteja, jolloin aloitus ja sienten kasvatukseen tutustuminen on helppoa.

9. Kuinka opettelen tunnistamaan sieniä?

Hyvä sienikirja on hyvä apuväline metsässä mukana. Voit myös katsoa netistä tunnistuskuvia. Tärkeää on tutkia sienen muotoa, jalan ja lakin mallia sekä väriä. Poimi sieni aina kokonaan maasta, äläkä katkaisee jalkaa ennen kuin tunnistat sienen varmasti. Suomen luonnosta löytyy paljon herkullisia sieniä, mutta myös monia myrkyllisiä sieniä. Jos et pysty sientä tunnistamaan varmasti älä ota sitä myöskään mukaan. Ainakin Suomen Sieniseura ja Martat järjestävät sienikursseja joka vuosi. Osaavassa ryhmässä on mukava opetella.

10. Mitkä sienet ovat helppoja tunnistaa?

Sieniä jotka monet oppivat ensimmäisenä luonnosta bongaamaan ovat runsaina kasvavat suppilovahverot ja kanttarellit. Rouskut ja orakkaat ovat vähän isompi joukko, mutta niistäkin oppii nopeasti näkemään eroja. Muista myös, että monella sienellä on näköislaji. Näköislajit kasvavat usein samoilla paikoilla ja osa niistä on myrkyllisiä.

Kerro mielipiteesi

Ajatus aiheesta “Usein kysyttyjä kysymyksiä luonnonkasveista ja sienistä”