Olen listannut tähän kirjoitukseen usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia viherkasveista. Alempaa löydät linkit myös luonnonkasveja ja sieniä, leikkokukkia sekä puutarhanhoitoa käsitteleviin postauksiin. Pyrin vastaamaan parhaani mukaan teitä askarruttaneisiin kasviasioihin ja kerään tänne aina lisää kysymyksiä ja vastauksia sitä mukaa kun saan niitä. Kysymykset on numeroitu, jotta voit helpommin kommentoida niitä. Kerro jos haluat lisätietoa asiasta tai haluat korjata vastauksiani.
Viherkasvien hoito
1. Miksi kasvini kuolevat?
Laaja ja hyvin yleinen kysymys. Syitä kasvien kuolemaan voi olla useita. Syyt voivat olla kasvuympäristössä tai hoidossa. Joskus tulee vastaan myös yksilöitä joita vaivaa kasvitaudit ja virukset. Usein kuitenkin käy niin, että kasveja innostutaan hoitamaan liikaa tai liian epäsäänöllisesti.
Kannattaa aloittaa selvittämällä mikä kasvi on kyseessä, missä ja minkälaisissa olosuhteissa se kasvaa luonnossa. Harva talo on rakennettu kasveja varten, huoneilma on yleensä liian kuiva ja valoa liian vähän. Jäljittele kuitenkin parhaasi mukaan kasvin luonnollisia olosuhteita. Lisää valoa tarvittaessa, sumuttele tai laita kasvi terraarion ilmankosteuden lisäämiseksi. Kokeile kastelun tarvetta nostamalla kasvia ja tunnustelemalla multaa. Kevyen painoinen tai nuokkuva kasvi on veden tarpeessa. Kastele kuitenkin vasta kun multa tuntuu pinnasta kuivalta ja syvemmältä kostealta. Suurimmalle osalle kasveista kerran viikossa on sopiva kasteluväli. Kun kastelet kastele kunnolla ja anna mullanpinnan kuivua kasteluiden välillä.
Oletko jo kokeillut kaikki yllämainitut konstit ja silti jotain menee pieleen? Voisiko vika olla olosuhteissa, toistuuko ongelma aina samassa paikassa olevalla kasvilla? Joskus veto voi tehdä tehtävänsä tai sitten ihan vaan suomen entistä pimeämmät talvet. On hyvin tyypillistä, että kasvit talvella riutuvat. Kasveilla on luontaisesti lepokausi ja meidän olosuhteissa se ajoittuu marras-helmikuulle. Tänä aikana kasvi kuluttaa vähemmän vettä, eikä juurikaan kasva. Kastelun kanssa saa siis olla maltillisempi talvisin ja ihanteellisin paikka olisi muutamaa astetta viileämpi ja mahdollisimman valoisa tila.
Aina ei voi kaikesta yrittämisestä huolimattakaan onnistua, mutta älä luovuta. Kasveja löytyy jos jonkimoisia. Joukosta löytyy varmasti myös sellaisia jotka sopivat sinun olosuhteisiisi.
2. Kasvini lehdissä on ruskeita laikkuja, mitä teen väärin?
Toiset lajikkeet tekevät ruskeaa laikkua herkemmin kuin toiset. Muutaman lehden pieni rusketus on normaalia ja on myös hyvä muistaa, että luonnossa on harvoin niin täydellisen näköisiä yksilöitä kuin mitä me haluamme kotonamme pitää. Ruskeat lehdet voi leikata pois, muutaman lehden menetys ei kasvia haittaa. Useamman ruskean laikun ilmestyessä alkaisin sen sijaan jo miettiä mistä ilmiö johtuu. Kuinka usein kastelet kasvia? Oletko vaihtanut koska viimeksi mullat kasville? Sumutteletko kasvejasi säännöllisesti?
Usein vika on kastelussa. Vettä annetaan joko liikaa, liian vähän tai liian epäsäännöllisesti. Esimerkiksi vehkakasvit ja traakit tyypillisesti ruskettavat lehtienkärkiä liikakastelun jälkeen. Liika lämpö ja kuiva huoneilma voivat myös tehdä tehtävänsä. Kesällä voi liian paahteinen paikka saada aikaan vaurioita lehtiin ja talvella taas kuiva huoneilma voi saada aikaan ruskettumista. Jos lehtien kärjet menevät ryppyisiksi ja ruskeiksi on usein syynä kirvat.
Lisää yleisimmistä viherkasvien haasteista löydät täältä.
3. Kasvissani on ötököitä mitä teen?
Poista näkyvät ötökät suihkuttamalla kasvia vedellä. Voit myös kokeilla multaan laitettavia torjuntapuikkoja. pistä kasvi karanteeniin ja heitä julmasti pois jos ötökät vielä lisääntyvät.
Riippuu minkätyyppisiä ötököitä ja minkälaisia määriä on kyseessä. Ovatko ötökät kovakuorisia pumpulipaloja muistuttavia villakilpikirvoja vai vaaleita pieniä kirvoja tai kenties lentäviä harsosääskiä. Nuo ovat ne yleisimmät ruukkukasvien tuholaiset. Torjuntaa helpottaa jos saa selville mikä ötökkä on kyseessä. Voit lähettää minulle kuvan vaurioista tai ötököistä. Ensiapuna yritä päästä eroon näkyvistä kasveista. Vie kasvi suihkuun, sumuta kaikki lehtien kolot ja hangat pois ötököistä. Pidä tämän jälkeen kasvi erillään muista kasveista ja tarkkaile multaa ja lehtien pintoja ja hankoja säännöllisesti. Jos nappasit öttökät ajoissa, saatoit selvitä pelkällä suihkuttelulla.
Seuraava askel ötököiden talttutamiseen on koko kasvin pesu juuria myöten ja mullan vaihto. Ennen kasvin nostoa ruukusta kastele kasvi kunnolla, tällöin juuret eivät katkea niin herkästi siirossa. Pese varoen kaikki multa pois juurten ympäriltä ja yritä säästää mahdollisimman paljon pieniä juuria. Pienet hiusjuuret ovat kasvin vedensaannin kannalta tärkeimpiä osia. Pese myös ruukku kunnolla ja voit myös kuumentaa sitä uunissa. Yleensä en kuumenna uutta pussista otettua multaa, mutta senkin voi varmuudeksi tehdä. Tälllöin varmistut, että uusia ötököitä ei tule ainakaan ulkopuolelta kasvia. Puolituntia noin 100 asteisessa uunissa pitäisi riittää. Ainoa ongelma mullan kuumentamisessa on, että samalla mullasta katoaa myös hyödyllisiä mikrobeja. Kasvin pitäisi toipua uudelleensitutuksesta muutamassa viikossa. Jos vielä tämänkin jälkeen löydät uusia ötököitä siirtäisin kasvin suosiolla kompostiosastoon.
On olemassa myös valmisteita joiden vaikuttavat aineet torjuvat kavualustan kautta koko kasvista tuholaiset. Valitettavasti tuotteet ei aina tehoa jos ötököitä on jo paljon, eivätkä niiden teho-aineet auta kaikkien ötököiden kanssa. Villakilpikirvojen pientä saastuntaa voi torjua myös nyppimällä kirvat pois käsin tai pinseteillä.
4. Voiko reiättömään ruukkuun istuttaa kasveja?
Kyllä voi, mutta kastelun kanssa saa olla tarkempi. Kannattaa laittaa ruukun pohjalle reilusti soraa tai kevyempää savesta tehtyä ruukkusoraa. Kerros sanomalehteä ja vasta sitten multaa ja kasvi. Näin vesi ei jää seisomaan kasvien juurille.
5. Mitkä kasvit ovat helppohoitoisia aloittajan kasveja?
Tämä onkin kinkkinen kysymys, sillä vastaus riippuu siitä minkälainen kasvinhoitaja olet ja minälaiset olosuhteet sinulla on tarjota kasveille. Laiskalle tai unohtelevalle kastelijalle helppoja kasveja ovat esimerkiksi: palmuvehka, pullojukka, lehtikaktukset, kilpipiilea, tulilatva, anopinkieli, kultaköynnös ja herttalyhtyköynnös.
Ahkeralle kastelijalle taas voisi suositella esimerkiksi pitsilehteä, peikonlehteä, varjofiikusta, leopoldinkukkaa, juorua, kodinonnea, viirivehkaa ja saniaisia.
6. Onko kasvilamppu järkevä sijoitus?
Kasvit tarvitsevat valoa siinä missä me ihmiset ruokaa. Entistä pimeämmät talvet saavat useat kasvit riutumaan. Kesällä valoa riittää Suomessa yllinkyllin, mutta talven ajaksi suosittelen hankkimaan kasvilamppuja. Halpoja versioita saa jo ruokakaupoistakin. Tavallisen hehkulampun näköinen versio löytyy isoimpien kauppojen hyllyistä muiden lamppujen joukosta kasvilamppu nimellä. Megaman on vanha kohtuuhintainen kasvilamppu, samoin ledejä saa jo kohtuuhintaisina. Nämä ajavat budjettiversiona asiaa, mutta eivät ole minun kokemukseni mukaan yhtä kauniita tai kestäviä kuin nettikauppojen kautta saatavat kalliimmat kasvilamput. Näissä tuotteissa ainakin vielä on pitänyt kutinsa vanha sanonta, köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Sinun ei ole pakko alkuun sijoittaa kalliiseen lampuun, mutta suosittelen tutustumaan vaihtoehtoihin, jotta sinun ei tarvitse ostaa uutta lamppua joka talvi.
7. Koska on oikea aika vaihtaa multa ja mikä multa on paras?
Keväällä kun valon määrä rupeaa lisääntymään myös kasvit heräävät talvilevosta. Ne kuluttavat enemmän vettä ja kasvavat huimalla vauhdilla. Meillä suomessa tämä aika on maalis- huhtikuussa. Tämä on parasta aikaa mullanvaihdolle ja pistokkaiden ottamiseen. Mullanlaatu taas riippuu siitä minkälainen kasvi on kyseessä. Itse olen kokenut kekkilän mullat selkeiksi ja helpoiksi käyttää. Multapussissa lukee selkeästi minkätyyppisille kasveille sekoitus on tarkoitettu. esim. kekkilän viherkasvimulta sopii suurimmalle osalle viherkasveista, mutta nahkealehtiset ja kaktuksen tyyppiset vähän vettä ja ravinteita kaipaavat kasvit voi laittaa kaktus-ja kylvömultaan. Kukkiville kukille on taas oma sekoitus olemassa ja ravinteet on tasapainoitettu niin, että kukka kukkii helpommin. Voit myös tehdä oman multasekoituksen. Laita minulle viestiä ja vaikka kuvia kasveistasi ja kerron lisää mikä niille sopii.
8. Kuinka lisään kasvejani?
Pistokkaat ovat helpoin tapa lisätä viherkasveja. Paras aika viherkasvien pistokkaiden ottamiseen on huhti-toukokuu. Pistokas voi olla oksan pala, tai vaikka vain lehdenpala. Pistokkaan voi juurruttaa vedessä tai mullassa. Kun pistokkaassa on kunnolla juuria, voi sen istuttaa varsinaiseen ruukkuun. Pala leikataan irti kasvista terävällä veitsellä ja laitetaan heti veteen tai multaan, näin se pysyy hyvässä nestejännityksesä.
9. Miten lannoitan kasvejani
Viherkasveille on kehitetty erilaisia lannoitus vaihtoehtoja. Helpoimmalla pääset kun tökit multaan lannoitetikkuja. Niitä löytyy omansa kukkiville kukille ja viherkasveille. Paketeissa on aina tarkat ohjeet tikkujen käyttöön. Nestemäinen lannoite on toinen helppo vaihtoehto ja niistä löytyy myös luomuvaihtoehto (ainakin Neko ja Kekkilä merkiltä). Nestemäinen lannoite sekoitetaan kasteluveteen ja annetaan kasvukaudella (maalis-marraskuu) joka kastelukerralla. Talvikautena vähentää puoleen määrän tai vaihtaa kokonaan merileväuutteisiin talveksi. Merilevä saa kasvit pysymään paremmassa kunnossa talven yli. Se edistää juurten ja lehtien muodostumista, mutta ei ole kuitenkaan niin tujua tavaraa kuin lannoitteet.
10. Kuinka saan orkideani kukkimaan uudelleen?
Orkidealajeja on olemassa todella paljon, niitä löytyy luontaisesti kasvavana jopa meidän luonnossammekin 33 erilaista. Orkideoista eli kämmeköistä helpoin hoidoltaan on yleisimmin kaupoissa näkyvä perhoskämmekkä (phalaenopsis). Tässä lyhyesti vinkit sen hoitoon. Odottavan aika voi olla joskus pitkä. Kukkaa tulee aikanaan jos olosuhteet ovat kasville sopivat. Useimmiten ostetut kasvit elävät eri rytmissä kuin kotimme kasvit. Kasvit on kasvatettu kasvihuoneessa ja ne on saatu kukkimaan ravinteilla ja olosuhteilla joita on kotona vaikea jäljitellä. Kasvilla voi mennä vuosikin, ennekuin se tottuu uuteen kasvurytmiin ja olosuhteisiin. Älä siis viskaa kasvia heti kompostiin kukinnan loputtua vaan odota kärsivällisesti.
Ihanteellisin paikka perhoskämmekälle on puolivarjoinen ikkunalauta ja normaali (20-22 asteinen) huoneenlämpötila. Kastele upottaen kerran viikossa tai kun juuret näyttävät harmailta. Kasteluveden joukkoon voit laittaa orkidealannoitetta. Kukintaa edistää pieni “rääkkkäminen”, jos pystyt voit laskea huoneenlämpötilaa parilla asteella ja jättää lannoituksen pois muutamaksi viikoksi. Monet kasvit lähtevät tekemään kukkaa, kun ne ovat hieman viileämmässä tilassa ja vähemmällä kastelulla useamman viikon (4-5 vkoa). Lisää hoitovinkkejä löydät orkideayhdistyksen sivuilta. https://www.suomenorkideayhdistys.fi/
2 ajatuksia aiheesta “Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia viherkasveista”