Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia leikkokukista

Olen listannut tähän kirjoitukseen usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia leikkokukista. Alempaa löydät linkit myös luonnonkasveja ja sieniä, viherkasveja sekä puutarhanhoitoa käsitteleviin postauksiin. Pyrin vastaamaan parhaani mukaan teitä askarruttaneisiin kasviasioihin ja kerään tänne aina lisää kysymyksiä ja vastauksia sitä mukaa kun saan niitä. Kysymykset on numeroitu, jotta voit helpommin kommentoida niitä. Kerro jos haluat lisätietoa asiasta tai haluat korjata vastauksiani.

Leikkokukkien käsittely ja hoito

1. Tarvitseeko niihin kukkiin enää leikata pintaa, jos se on jo myymälässä tehty?

Kannattaa uusia pinta aina juuri ennen veteen laittoa. Tuore pinta auttaa kasvia paremmin imemään vettä. Kukkakaupassa yleensä tehdään uusi imupinta varteen ja laitetaan kasvi veteen matkan ajaksi. Tämä käsittely pitää imupinnan auki ja varsi saa imettyä vettä täydellä teholla matkan ajan. Heti kun varsi poistuu vedestä se imee ilmaa sisäänsä. Tällöin varret alkavat pikkuhiljaa näivettymään veden poistuessa varsista. Varret siis täyttyvät ilmasta jolloin nestejännitys katoaa ja varsi sekä kukka alkavat nuokkumaan. Erityisesti puuvartiset kasvit, eivät leikkoina ime vettä niin tehokkaasti kuin pehmeävartiset kuten esim.tulppaanit. Imupintojen uusiminen on siis hyvä pitää mielessä erityisesti puuvartisten kukkien kuten ruusujen ja hortensioiden kohdalla.

2. Mikä on nestejännitys?

Kasvit pysyvät virkeinä nestejännityksen avulla. Silloin kasvien varsien sisällä olevat soluseinät ovat pinkeinä vedestä ja pitävät paineella varret jännityksessä eli pystyssä. Kasvin varsi koostuu useasta solukimpusta, jotka imevät itsensä täyteen nestettä osmoosin avulla.

Osmoosi perustuu siihen kun kahden nesteen väkevyyserot eroavat toisistaan ja pyrkivät tasoittumaan. Osmoosi saa aikaan imun ja jännityksen soluihin kun varren ulkopuolella oleva vesi on miedompaa kuin varren sisällä soluissa oleva neste. Varren ja imupinnan ulkopuolella oleva vesi siis pyrkii kohti väkevämpää varren sisällä olevaa nestettä aiheuttaen imun ja nestejännityksen.

3. Miksi imupinta pitää tehdä veitsellä eikä saksilla?

Varren sisällä olevat vettä kuljettavat solut lytistyvät kun varsi leikataan saksilla. Terävä leikkuupinta pitää solut pinkeinä ja nopeuttavat nestejännityksen saavuttamista.

4. Miksi toisilla kasveilla pitää olla viisto ja toisilla suora imupinta?

Osa kasveista imee vettä tehokkaammin kuin toiset. Sipulikukista tulppaani ja jaloritarinkukka ovat hyviä esimerkkejä kasveista joille tasainen pinta on parempi. Ne imevät vettä varsien imupinnan lisäksi myös koko varrellaan. Tästä syystä myös vettä kannattaa kyseisillä kukilla olla vähemmän. Valtava paine ja nestejännitys mikä varsiin veden imemisestä tulee voi myös halkaista varren jos vettä on paljon. Puuvartiset kasvit taas pystyvät ottamaan vettä lähinnä imupintansa avulla. Tällöin on tärkeää, että pinta-ala leikatussa pinnassa on iso. Viistolla pinnalla saadaan aikaiseksi isompi pinta-ala veden imemiseen.

5. Mille kukille kuuluu laittaa lämmintä ja mille kukille kylmää vettä?

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että puuvartisille lämmintä vettä ja pehmeävartisille kylmää vettä. Pehmeävartisista kukista esim. sipulikukat ja gerberat tarvitsevat kylmää vettä ja puuvartisista esim. ruusut ja hortensiat pysyvät paremmin nestejännityksessa lämpimässä vedessä. Lämmin vesi tarkoittaa yleensä kättä hieman lämpöisempää vettä ja kylmä sitä mitä hanasta saa. Veden lämpötilan kanssa ei ole pakko lähteä kikkailemaan, mutta jos haluaa ekstrakylmää vettä voi sipulikukille laittaa joukkoon jäätä tai lunta.

6. Miten hoidan kukkia, niin että ne kestävät?

Pese maljakko, vaihda vesi ja tee uudet imupinnat varsiin mahdollisimman usein. Seisovassa vedessä ja likaisessa maljakossa pääsevät varsia hajottavat bakteerit leviämään nopeasti. Leikkokukkavirkiste on takoitettu myös hidastamaan bakteerien kasvua vedessä, mutta jos jaksat nähdä vedenvaihtamisen vaivan saat kukat kestämään pidempään ja virkiste on tarpeeton.

Uusilla imupinnoilla saat nestejännityksen varsissa pysymään hyvänä ja estät varsien notkahtamisen. Säilytä leikkokukkia poissa paahteesta. Paahde saa kasvit haihduttamaan liikaaja menettämään nestejännityksen, sekä nopeuttaa kasvien ikääntymistä. Mikäli sinulla on viileä paikka esim.kellari tai kylmäkomero voit kukat laittaa sinne yöksi. Viileä hidastaa kukkien ikääntymistä ja bakteerien kasvua varsissa.

7. Miksi tulppaanit säilytetään ilman vettä?

Tulppaani lähtee imemään vettä voimakkaasti heti veteen päästyään. Se kuuluu kasveihin, jotka pystyvät hyödyntämään veden todella tehokkaasti. Vaikuttaa omituiselta, mutta vaikka kaupassa kuivana säilytetyt tulppaanit ovat lötköjä eli huonossa nestejännityksessä ne piristyvät hetkessä veteen päästyään. Tulppaani myös avautuu kohtalaisen nopeasti veteen päästyään. Kuivana säilytetty tulppaani kestää kauemmin kotona kuin vedessä säilytetty. Vedetön tulppaani on siis asiakkaan kannalta järkivalinta ja pidempään kestävä vahtoehto kuin vedessä oleva.

Toki siinäkin on rajansa kuinka kauan tulppaani voi olla ilman vettä. Kannattaa tutkia terälehden reunoja. Nahkeat terälehden reunat tarkoittavat, että tulppaani on todennäköisesti ollut liian kauan ilman vettä. Tällöin kukat eivät välttämättä aukea ikinä vaan kuivuvat pystyyn.

8. Miten saan itsepoimitut kukat kestämään yhtä hyvin kuin kukkakaupan kukat?

Kukat kannattaa poimia aamupäivästä, ennen auringonpaahdetta. Tällöin niissä on nestejännitys parhaimmillaan. Tee kukkien varsiin uusi pinta veitsellä ja laita ne heti veteen. Kuljeta mukanasi vesiastiaa johon siirrät leikatut kukat. Laita ne vesiastiassa kylmään esim. kellariin tai jääkaappiin ensimmäisen yön yli. Viileä yö parantaa kasvien nestejännitystä huomattavasti. Seuraavana päivänä voit alkaa sommittelemaan omia asetelmiasi ja hoitamaan kukkia kuten kukkakaupasta ostamiasi kukkia.

Kerro mielipiteesi

2 ajatuksia aiheesta “Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia leikkokukista”