Mietitkö miten siemenet kylvetään ja esikasvatetaan ?

Mietitkö miten siemenet kylvetään ja esikasvatetaan? Kuinka kasvattaa siemenestä ihan itse ? Siinäpä tämän kevään hittikysymys. Koronan myötä kasvien kasvattaminen on tullut uudelleen trendikkääksi. Eikä suotta, onhan se hyvin palkitseva harrastus. Oletko sinä jo ostanut siemeniä?

Siemeniä ostaessa saa pitää pään kylmänä, niitä tulee helposti rohmuttua liikaa. Kylvöajan koittaessa saattaa kuitenkin unohtua lukea se paketin takapuoli, missä lukee kylvö-ohjeet. Osa siemenistä tarvitsee kylmäkäsittelyn itääkseen, osa pitää esikasvattaa ja osan voi suorakylvää. Osassa pusseissa on ohjeet Suomen olosuhteisiin, osassa ei. Kylvöhommat kuulostavat vaativalta alkuun, näin sen ei tarvitse kuitenkaan olla. Kerron sinulle, mitä eri kylvötapoja on ja miten voit jouduttaa kasviesi itämistä.

Valo, lämpötila ja kosteus

Kaikki kasvit tarvitsevat valoa, lämpöä ja kosteutta itääkseen. Se, mikä on oikea lämpötila, valon määrä ja kosteusprosentti kullekin kasville tulee kasvien perimästä. Alkuperäinen kasvu-alue tai jalostus on muokannut kasville siinä olevat ominaisuudet. Kasvien uskomaton sopeutumiskyky on muokkaantunut pikkuhiljaa ja pitkän ajan saatossa. Pystymme näitä alkuperäisiä olosuhteita jäljittelemällä vauhdittamaan kasvit kasvuun. Suomen olosuhteissa tämä tarkoittaa usein lisävalaistusta ja ekstralämpöä. Jotkin kasveista ovat kuitenkin sopeutuneet pohjoisiin olosuhteisiin ja näille kasveille onkin kylmä talvi välttämätön edellytys itämiseen. Kylmäkäsittelyllä pyritään jäljittelemään tätä.

Kylmäkäsittely

Kylmäkäsittelyn voi tehdä kylvämällä siemenet jo syksyllä maahan tai laittamalla ne 3-8 viikoksi jääkaappiin kosteassa mullassa tai hiekassa. Nimestään huolimatta pelkkä kylmyys ei riitä kylmäkäsittelyä vaativien siementen itämiseen. Siihen tarvitaan ensin pientä lämpöä ja myös kosteutta. Tästä syystä ei riitä pelkkä siemenpussin kylmässä pitäminen.

• Laita muovipussiin hiekkaa tai multaa ja siemenet.
• Kostuta sumuttamalla ja jätä pussin suu auki.
• Pidä pussia huoneenlämmössä ensimmäinen viikko.
• Sulje pussi löyhästi ja siirrä pussi jääkaappiin 3-8 viikoksi.
• Kääntele pussia ja tarkkaile siemeniä, jos huomaat itämistä kylvä ne ennen juurien kasvamista. Pienet juuret vahingoittuvat herkästi siirtäessä paikasta toiseen.
• Aina ei näy itämistä heti, kylvä siemenet siitä huolimatta normaalisti viimeistään 8 viikon kuluttua. Kullekin siemenelle sopivan kylmäkäsittelyajan löydät siemenpussista tai toimittajalta tiedustelemalla. Kylmäkäsittelyn jälkeen siemenet tarvitsevat saman käsittelyn kuin muutkin kasvit.

Esikasvatus

Esikasvattamalla, eli kylvämällä kasvit sisälle saat aikaistettua satoa tai kukintaa jopa kuukaudella. Joidenkin kasvien kanssa se on Suomen olosuhteissa välttämätöntä. Kylvä siemenpussin ohjeiden mukaisena aikana ja tarkista tarvitseeko siemen valoa itääkseen. Suurimmalle osalle kasveista riittää esikasvatusajaksi noin 4-7 viikkoa. Kotipuutarhurin ei siis tarvitse vielä tammikuussa olla kylvämässä mitään. Toki, jos sormet syyhyää jo tammikuussa, on kaikki mahdollista. Voit lisävalojen avulla kasvatella koska vain.

Kannattaa kuitenkin miettiä onko sinulla oikeita olosuhteita kylvöön? Riittääkö valon määrä ja lämpötila kasvatusalueellasi? Suomessa ikkunalaudalla rupeaa valoa olemaan tarpeeksi vasta maaliskuun puolivälin paikkeilla.

Harvalla meistä on rakennus, joka on suunniteltu kukkien kasvatus mielessä pitäen. Tila ikkunan läheisyydestä loppuu yllättävän äkkiä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun koulit kasveja joudut miettimään lisätasoja ja valoja. Maaliskuussa aloitetulle kylvölle riittää lisävalona ihan tavallisetkin lamput. Oikein ajoitettuna tämä pieni ekstravalo estää kasvien venymisen.

Venyneet taimet?

Monesti liian vähäisessä valossa kasvaneet kasvit tekevät pitkää ja hentoa vartta valoa kohti kurkotellessaan. Tälläiset kasvit ovat vaikeita siirtää uudelleen isompaan ruukkuun tai maahan. Hento varsi murtuu helposti liikuteltaessa ja kasvi kaatuu ulkona tuulessa.

Voit yrittää kuitenkin pelastaa luirovartisen kasvin istuttamalla sen syvempään tai tukemalla keppiin. Suurin osa kasveista kestää syvään istutuksen. Tällä tarkoitan sitä, että kasvin ensimmäiset lehdet jätetään mullan pintaan ja muuten varsi on mullan alla. Tomaatti ja kurkku kestävät esimerkiksi hyvin tämän toimenpiteen.

Miten ja mihin kylvät?

Käytä vähäravinteista kasvualustaa. Kaikki siemenet eivä idä voimakkaasti lannoitetussa mullassa ja juuret saattavat kärsiä lannoitteista. Kasvualustaksi sopii hyvin omat kompostisekoitukset tai valmis kylvömulta. Kannattaa kokeilla eri valmistajien vaihtoehtoja. Itse tykkään tehdä sekoituksen kahden eri valmistajan tuotteesta. Lisään joukkoon myös hieman soraa ja hiekkaa. Tällöin saan kasvualustaan tarpeeksi ilmavuutta ja vedenpidätyskykyä. Samaan tarkoitukseen myydään myös perliittiä ja vermikuliittia.

Perliitti ja vermikuliitti

Perliitti ja vermikuliitti on kaupoissa myytävää vaaleaa, kevyttä styroksia tai sahanpurua muistuttavaa höttoä. Hyvin usein niitä näkee myös ostotaimien mullassa. Molemmat ovat ihan käteviä apuvälineitä kasvien kasvatuksessa. Ekologista materiaalia ne eivät kuitenkaan suoranaisesti ole.

Vermikuliitti on huokoista savimineraalia, joka louhitaan lähinnä Etelä-Afrikasta, Yhdysvalloista ja Kiinasta. Se imee vettä ja pidättää kosteutta. Perliitti puolestaan tulee pääosin Kreikasta ja Turkista. Perliitti on tehty vulkaanisesta tuhkasta. Materiaalina se on neutraali ja uudelleenkäytettävä. Ideana on sen ilmavuuden lisääminen kasvualustaan.

Ammattimaisessa mittakaavassa nämä ovat kevyellä painollaan ja edullisuudellaan hyvä lisä ruukuissa ja istutuksissa. Voit kuitenkin korvata omassa taimikasvatuksessa nämä aineet kotimaisilla vaihtoehdoilla. Soralla ja hiekalla saat samat vaikutukset kylvöalustoihisi.

Kylvö

Etsi astia/astiat johon kylvät siemenesi. Voit laittaa niitä omiin ruukkuihinsa, yhteen isoon astiaan tai tehdä soilblockeja. Soilblocking on Suomessa kohtuu uusi juttu, mutta helppo ja kätevä tapa lisätä kasveja ilman muovijätettä. Soil blockkereista löydät lisää tietoa muun muassa tästä Red Gardensin youtube videosta. Voit myös tehdä itse käteviä ruukkuja sanomalehdistä tai hyödyntää vessapaperihylsyjä. Tämä on kierrätystä parhaimmillaan.

Täytä kylvöalustasi kylvösekoituksellasi. Kastele kasvualusta kunnolla ennen kylvöä. Tasoita kasvualustan pinta ja kylvä siemenesi. Joitain siemeniä voi olla hyvä myös liottaa ennen kylvämistä.

Voit tehostaa kosteuden ja lämpötilan pysymistä peittämällä kylvöksesi kirkkaalla muovilla. Lämpömattoja kannattaa myös kokeilla. Huomaat eron kasvuvauhdissa, kun tarjoat siemenille lämpimän alustan.

Hajakylvö

Ideana on kylvää iso määrä siemeniä yhteen astiaan, josta taimet myöhemmin koulitaan omiin ruukkuihinsa. Tämä on järkevää erityisesti pienten ja hyvin itävien siementen kanssa. Kokeile tätä tekniikkaa esimerkiksi orvokilla, basilikalla, samettikukilla ja tomaatilla. Täytä astia kasvualustalla ja kastele kunnolla. Tasoita mullan pinta ja kylvä siemenet.

Siemenet sirotellaan kasvualustan pintaan mahdollisimman tasaisesti. Voit tehdä siroittelun pyörittämällä siemeniä sormien välissä tai ripottelemalla siemeniä suoraan pussista. Yksi hyvä konsti tasaiseen kylvöön on hiekka. Sekoita rikkaruohottomaan hiekkaan siemenet ja levitä hiekka kylvöalustasi pintaan.

Ruukkuun kylväminen

Paras ratkaisu isojen ja nopeakasvuisten siementen kanssa on omiin ruukkuihinsa kylväminen. Erityisesti jättikurpitsat, maissit ja melonit tarvitsevat tilaa juurilleen. Näiden kasvien juuret vaurioituvat herkästi siirrettäessä. Tällöin kasvi ei välttämättä enää kasva siirron jälkeen tai se vaatii pitkän ajan juurien kasvattamiseen.

Täytä ruukut kostealla kasvualustalla. Tasoita kasvualustan pinta ja tee pieni reikä keskelle ruukkua. Tiputa siemen reikään ja tarvittaessa peitä se. Aseta ruukut tasolle, josta voit niitä kastella. Vanha uunipelti, muovikipot ynms. ovat hyviä apuvälineitä tasoksi. Kastelu on helpointa, jos laitat vettä alakautta ja sumuttelet kylvöksiä päältä. Tällä tavalla saat juuret hakeutumaan heti alusta asti ruukun pohjaa kohden ja muodostamaan tuuhean juuriston.

Kouliminen

Kasvit koulitaan eli uudelleenistutetaan yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun niissä näkyy kaksi lehteä. Tässä vaiheessa kasvi on jo alkanut muodostamaan vettä imeviä hiusjuuria ja on valmis siirtoon. Ruukkuun kylvetyille kasveille voi tehdä saman, jos tila alkuperäisessä ruukussa näyttää käyvän ahtaaksi.

Kasvit nostetaan varoen ylös astiasta. Varsista ei kannata ottaa kiinni ja lehdistäkin voi vain varoen nostaa kasveja. Helpointa onkin nostaa veitsellä pieni tupas alkuja ylös ja erotella ne toisistaan pöydällä. Istuta vain ne kasvit, jotka näyttävät parhaimmilta. Säästät omaa aikaa ja energiaa, kun et yritä kasvattaa jokaista kasvia.

Alla on kuva jättikurpitsan alusta. Ensimmäinen lehti on nimeltään sirkkalehti. Kasvi saa tämän lehden puskemiseen energiansa siemenen vararavinnosta. Sirkkalehdet näyttävät erilaisilta, kuin ensimmäinen varsinainen lehti. Toinen lehtipari on jo lajikkeelle tyypillisen näköinen. Juuria alkaa muodostumaan heti sirkkalehden alkaessa ilmestymään.

Suorakylvö vai esikasvatus

Suorakylvöllä tarkoitetaan sitä, että kasveja ei esikasvateta. Ne kylvetään suoraan ulos. Esikasvatustilan puuttuessa tämä on usein ainoa ratkaisu. Erityisesti tässä tilanteessa kannattaa kiinnittää huomiota lajikevalintaan. Varhaisista lajikkeista saa huononakin kesänä satoa. Pitkän kasvukauden kasveissa on aina riskinsä, Suomen suvi on todella vaihteleva. Siemenet voivat muun muassa mädäntyä, paleltua tai tulla syödyksi. Suorakylvetyt taimet kannattaakin alkuun peittää harsolla. Harso tasaa lämpötilaa ja estää lintuja napsimasta siemeniä.

Taimia esikasvatetaan oikeastaan yhdestä syystä. Esikasvatettu taimi on varmistus sadolle. Se nopeuttaa sadonkorjuuta parhaimmillaan kuukaudella. Karaistu taimi kestää hyvin ulkona jo pienenäkin alkuna. Hahmotat myös jo taimia maahan laittaessasi oikean istutusetäisyyden. Elävistä kasveista puhuttaessa mikään ei ole kuitenkaan varmaa.

Kaikki taimena istutetutkaan kasvit eivät selviä hengissä. Kun muutama pikku taimi menehtyy, on sinun helppo korvata se uudella taimella. Moni ammatikseen viljelevä kasvattaa noin 20% ylimääräisiä kasveja. Kasvattamalla hieman ekstraa voit kätevästi paikata kadonneet kasvisi. Mikäli sinulle jää ylimääräisiä kasveja, saat niistä myös mukavia lahjoja ja viemisiä kavereillesi.

Mitä kasvatat siemenestä ihan itse?

Alla olevissa taulukoissa on muutama esimerkkikasvi esikasvatusaikoineen. Taulukoista näet eri asioita mitä on hyvä miettiä kasvien kasvatuksessa ja sijoituksessa. Lajikekohtaisia eroja on paljon, niin koossa kuin kasvatusajassakin. Tutki siemenpussia ja myyjältä saamiasi tietoja.

Kaikille kasveille on olemassa omat optimaaliset olosuhteet. Osa tarvitsee multaa siementen päälle, osa taas tarvitsee valoa itääkseen. Taulukointi ja tilastointi on joskus mielenkiintoista seurattavaa ja saat niiden avulla paremman käsityksen kasviesi vaatimista olosuhteista.

Mikään kasvien kasvatuksessa ei tarvitse olla kuitenkaan niin tarkkaa. Karkeasti yleistäen kasvien esikasvatukseen riittää yli 20 astetta lämpöä, kostea kasvualusta ja valoisa tila. Reilu kuukausi kasveja kasvatellaan sisällä ja sen jälkeen ne totutellaan pikkuhiljaa ulkoilmaan. Kokeile rohkeasti omien kasvien kasvattamista alusta asti.

Muista, että voit kasvattaa siemenestä ihan mitä vaan. Voit kokeilla viherkasveja, perennoja, kesäkukkia ja vihanneksia. Oikeastaan rajana on vain oma kärsivällisyys ja mielikuvitus.

Klikkaa tästä ja lue miksi sinunkin kannattaa kasvattaa kasveja.

Kun kylvät ja kasvatat kasveja omaksi iloksi, ei niiden kasvatuksen kanssa tarvitse pingottaa. Harvoin on tilanteita, jolloin kaikki kasvit onnistuvat ja lähtevät kukoistamaan. Kasvien kasvattamisessa onkin enemmän kyse kasvun ihmeen seuraamisesta ja niiden pienten onnistumisten iloitsemisesta. Kasvien kanssa touhuaminen on parhaimmillaan rentouttava ja hermoja lepuuttava harrastus. Kokeile sinäkin itsekasvattettujen kasvien tuomaa iloa.

Lisää vinkkejä siementilauksiin löydät tästä.