Oletko pysähtynyt miettimään miksi meidän kaikkien pitäisi innostua kasveista? Mikä niiden tehtävä on? Yksinkertainen syy on, että me tarvitsemme kasveja. Kasvit tuottavat kaiken mikä on oleellista elämälle maapallolla. Ilman happea ei ole elämää ja ilman kasveja ei ole happea.
Tiesitkö, että kaikista elollisista asioista tällä pallolla ovat kasvit, sienet ja bakteerit vanhimpia selviytyjiä? Ne ovat olleet ensimmäisiä elämän muotoja ja mahdollistaneet myös ilmakehämme synnyn. Tällä hetkellä todistetusti vanhin elossa oleva kasvi on Kaliforniassa kasvava vihnemänty, jonka ikä on arvioitu olevan huimat 5067 vuotta.
Kasvien kehitys ja sopeutuminen vallitsevaan ilmastoon on ällistyttävää. Osa kasveista katoaa ja osa sopeutuu mitä ihmeellisimmillä tavoilla. Osa elää ilman juuria, osa hyödyntää lihaa ravinteina, osa kloonaa itseään, osa kiipeää, osa elää loisena ja osa kommunikoi kemiallisin viestein. Kuulostaa uskomattomalta, eikö totta? Kun miettii kasvien moninaisia muotoja on helpompi myös ymmärtää, että kasvit mahdollistavat myös monen muun eliön elämän. Luonnossa kasvi ei ole koskaan yksin, vaan suhteessa ympäristöönsä. Kasvit hyötyvät muista eliöistä ja muut eliöt hyötyvät niistä.
Miten kasvit hyödyttävät meitä?
Yksi viime vuosien suuri huolenaihe on ollut pölyttäjien väheneminen. Suuri osa kasveista tarvitsee pölyttäjiä, tuottaakseen siemeniä. Pölyttäjät puolestaan tarvitsevat kasveja saadakseen ravintoa ja lisääntymispaikkoja. Kasvit tarjoavat myös elinympäristöjä muille kasveille, sienille ja eläimille. Ne sitovat ilmansaasteita, hidastavat maanpinnan eroosiota, vaikuttavat ilmastonlämpenemiseen, luovat erilaisia mikroilmastoja ja toimivat raaka-aineina ihmisille. Kasvien ja niiden luomien ekosysteemien ansiosta meillä on mm. lääkkeet, puhdasta hengitysilmaa, puuvillaa, rakennnustarvikkeita ja öljyä. Olemme monella tavalla riippuvaisia kasvien olemassaolosta. Mistä herääkin kysymys, miksi me tuhoamme kasveja ja niiden luomia elinympäristöjä?
Tässä olemme nyt
Maapallon kasvipeite, eläin ja hyönteiskanta on muuttunut rajusti viimeisten vuosikymmenten aikana. Syyt tähän löytyvät ihmiskunnan peilistä. Maapallon kantokyvyn ylittäminen, ilmansaasteet, fossiilisten polttoaineiden käyttö ja laajat metsien hakkuut ovat vauhdittaneet ilmastonmuutosta. Laajoilla alueilla vaikutukset ovat jo nyt näkyneet huonompana ilmanlaatuna, lisääntyneenä eroosiona, juomakelpoisen veden loppumisena ja hyönteiskantojen pienenemisenä. Olosuhteet muuttuvat kokoajan huonommaksi. Meille ihmisillle ilmastopakolaisuus on tulevaisuutta, hitaammin vaeltaville eliöille se voi myös tarkoittaa sukupuuttoa. Peli ei kuitenkaan ole vielä menetetty. Myös me täällä pohjolan perukoilla, voimme vaikuttaa globaaliin ilmastoon omilla teoillamme ja toiminnallamme.
Miten minä voin vaikuttaa ilmastonmuutokseen kasvien avulla?
Sinulla ei tarvitse olla omaa pihaa tai palstaa voidaksesi vaikuttaa kasveilla. Voit liittyä mukaan erilaisiin yhteistyöprojekteihin, lahjoittaa metsää ja osallistua talkoisiin. Monet järjestöt muun muassa Wwf, Greenpeace ja Permakulttuuriyhdistys järjestävät tapahtumia joissa pääset kongreettisesti tekemään ympäristötekoja alueellasi. Tämän lisäksi voit vaikuttaa kulutustavoillasi. Osta mahdollisimman paljon lähellä ja kotimaassa tuotettua ruokaa, sekä kasveja. Suomalainen kasvien ja lihan kasvatus on vielä aivan toista laatua kuin etelämpänä Euroopassa. Selvitä onko sinulla mahdollisus hankkia pieni pala omaa tai tuttavien maata kasviharrastusta ajatellen. Kaikki alla olevat vinkit voit myös toteuttaa parvekkeella. Luovuus vain kehiin ja hyvä tulee.
Istuta puita
Puiden istuttaminen estää maanpinnan eroosiota ja vaikuttaa paikalliseen ilmastoon positiivisesti. Puut sitovat ilmasta hiilidioksidia ja vapauttavat happea. Puut toimivat myös elinympäristönä monille lajeille ja lisäävät ympäristön viihtyisyyttä. Ne puhdistavat ilmaa ja vaimentavat ympäristön melua. Tämän lisäksi saat monista puista syötävää satoa.
Suojaisalla parvekkeellakin voi kasvattaa pieniä puita. Valitse esimerkiksi suomalainen metsämänty, jonka istutat isoon ruukkuun ja muotoilet pikkuhiljaa bonsaipuuksi.
Tee puutarhastasi ekologinen
Suosi lajien runsautta puutarhassasi. Jätä alueita luonnontilaan. Tämä mahdollistaa muun muassa lintujen ja hyönteisten elintilojen säilymisen. Jäljittele luontoa puutarhanhoidossasi. Älä jätä maanpintaa paljaaksi, sillä luonnossakaan ei ole paljaita kohtia. Isot paljaat kohdat ovat alttiimpia maan köyhtymiselle ja eroosiolle. Vältä voimakkaita ja luonnolle haitallisia kasvinsuojeluaineita. Sen sijaan kompostoi ja hyödynnä puutarhajätteesi uudestaan ja käytä hajoavia katteita rikkaruohojen vähentämiseen. Kaivamisen sijaan harkitse kohopenkkiä. Se antaa kasveille paremmat mahdollisuudet ja tukee maasi pieneliöstöä.
Parvekkeelle voit tehdä ötökkähotelleja ja istuttaa monipuolisia kasvilajitelmia ruukkuihin.
Kerää kasveja kestävällä tavalla
Ota huomioon ympäristö kasveja poimiessasi. Älä tyhjennä koskaan koko kasvustoa keruualueeltasi. Poimi kasveja sieltä täältä, jolloin annat kasville mahdollisuuden levittäytyä uudelleen. Muista myös tutkia kasvit huolella ennen poimimista, ethän ota mukaasi myrkyllisiä tai harvinaisia kasveja. Syötävien luonnonkasvien kerääminen on edullinen ja helppo tapa kasvattaa ruokavarastojasi, säästää rahaa ja tukea luonnon monimuotoisuutta. Kuntokin saattaa vahingossa kasvaa.
Voit kerätä syötäviä kasveja myös kaupungissa, kunhan pidät huolen etäisyyksistä isoihin teihin ja olet tarkkana jokamiehen oikeuksista.
Lisää tietoa villiyrttien keräilystä löydät klikkaamalla sivun alareunan villiyrtit painikkeesta.
Vaali perinnebiotooppeja
Pidä huoli perinnemaisemista. Niityillä, hakamailla, kedoilla, metsälaitumilla ja ahoilla kasvaa ainutlaatuinen lajikirjo. Osa lajeista on harvinaistunut perinteisen laidunnuksen ja maanhoidon katoamisen myötä. Perinnemaisemien hoito on myös pölyttäjien hoitoa. Vuokraa lampaita tai tartu viikatteeseen. Voit myös tehdä oman niittysi.
Parvekkeellakin voit tehdä ruukkuun oman mininiityn. Valitse iso ruukku, jonka täytät hiekalla. Kylvä siemenet, kastele ja ihaile. Lisää tietoa niityn teosta saat klikkaamalla sivun alareunan painikkeesta otsikolla perusta niitty.
Kasvata ainakin osa omasta ruuastasi
Pensaat, puut ja perennat vaativat pitkällä tähtäimellä vähän hoitoa. Ne myös pitävät maasta paremman huolen kuin yksivuotiset kasvit. Ei ole väliä kasvatatko porkkanoita parvekkeella tai omenoita pihalla. Jokainen itse kasvatettu kasvi on askel kestävämpään ruokatalouteen. Voisitko harkita perustavasi pihallesi yhteisöpuutarhan? Paikan, jonne naapurit voivat tulla myös hoitamaan ja jakamaan satoa. Jos koko korttelisi toimii samoin saatte moninkertaisen hyödyn ja vaikutatte positiivisesti oman alueenne ilmastoon.
2 kommenttia artikkeliin “Miksi meidän kaikkien pitäisi innostua kasveista ?”