Oletko tuskastellut epäonnistuneiden kasvatusten äärellä? Tai oletko miettinyt, että sinun hoidollasi ei kasvit pysy hengissä? Näin käy välillä meille kaikille. On olemassa kuitenkin yksi kasvi, joka kasvaa kaikkien käsittelyssä. Pistät keväällä maahan yhden kasvin ja nostat ylös vähintään viisi. Joko arvaat mistä kasvista on kyse?
Perunapa hyvinkin. Solanum tuberosum eli Peruna on sitkeä kasvi, jonka kasvatus on ollut kautta aikojen suosittua. Tämä teksti on pieni oodi perunalle.
Tiesitkö, että nyt jo niin kotoisalta kuulostava peruna on alunperin jalostettu Andien vuoristossa. Siellä jalostustyötä on tehty yli 5000 vuotta. Alkuperäisiä perunalajikkeita löytyy lähes 4000 ja sen lisäksi on olemassa jalostamattomia villejä lajeja yli 180.
Mistä peruna tulee?
Eurooppaan perunan toivat mukanaan 1500-luvulla Andien valloitusretkiltä palanneet Espanjalaiset. Peruna yllättäen torjuikin pitkillä laivamatkoilla ongelmaksi nuossutta keripukkia. Perunan rantautuessa Espanjaan sen suosio alkoi pikkuhiljaa kasvamaan.
Alkuun oli perunan käytössä opettelua ja naapurimaa Ranska jopa kielsi 1700-luvulla perunan käytön sen myrkyllisyyden vuoksi. Oikean tiedon puuttuessa harva tajusi syötävän osan olevan juuressa. Myrkyllisiä maanpäällisiä osia ja vihreäksi jääneitä perunoita myös maisteltiin. Tämän lisäksi kasvi yhdistettiin virheellisesti moniin tauteihin kuten Lepraan.
Pikkuhiljaa kasvatus onnistui paremmin, kun lajikkeita kehitettiin enemmän Euroopan ilmastoon sopivaksi. Kasvin valtava satoisuus sekä apu keripukissa huomattiin ja nämä ominaisuudet auttoivat sitä leviämään kansan keskuudessa. Suomeen peruna rantautui 1730-luvulla Saksasta.
Pian huomattiinkin, että peruna sopeutuu hyvin pohjolaan. Se on varsin hyvä kasvi talven yli säilytettäväksi ja se tarjosi kaivattua ravintoa myös pakkasten aikaan. Tänään peruna on viidenneksi yleisin satokasvi. Eikä suotta, se tuottaa neljä kertaa enemmän satoa hehtaarilta kuin viljat.
Miksi perunaa on helppo kasvattaa?
Peruna ei tarvitse juuri hoitoa ja se kasvaa suoraan perunasta. Moni kasvi pitää kasvattaa siemenestä ja kasvukausi on tuskaisen hidas. Varhaisperuna kasvaa noin 2 kk ja monet lajikkeet tekee myös siementä.
Perunan siemenestä kasvattelu on kuitenkin hidasta verrattuna valmiin perunan maahan istutukseen. Siemenistä kasvatettu peruna voi myös olla aivan eri näköinen kuin emonsa. Siemenistä kasvattamalla saadaan kuitenkin uusia peruna lajikkeita. Jos olet kiinnostunut oman perunalajikkeen kasvatuksesta tarvitset useampia kukkivia perunaljikkeita ja kärsivällisyyttä.
Perunan mukula idätetään viileässä ja valossa. Kun idut näkyvät haudataan peruna maahan. Sitä mukaa kun maahan laitettu peruna rupeaa pilkottamaan, kasataan lisää multaa päälle. Viimeistään siinä vaiheessa kun lehti pilkottaa on kasattu muhkea penkki, jossa peruna mahtuu hyvin tekemään mukuloita. Tämä tehdään siksi, että peruna kasvattaa mukulat varren alaosaan ennemminkin kuin suoraan alaspäin. Ihanteellinen perunapenkki on koholla oleva noin 60 cm leveä ja noin 20cm korkea.
Mukulat kasvavat siis hyvin lähellä maan pintaa. Valoa saadessaan ne vihertyvät ja muuttuvat myrkyllisiä glykoalkaloideja sisältäväksi. Vatsavaivoja aiheuttavat vihreät perunat vältetään multaamalla mukulat ja varastoimalla perunat poissa päivänvalosta.
Minkälaisen maan peruna vaatii?
Tuotantomielessä ideaali on multava hiekkamaa ja yllä kuvattu kohopenkki. Kokeilumielessä ja kotisatoa odotellessa voi hyvin kuitenkin kokeilla eri vaihtoehtoja kasvualustan ja kasvatuspaikan välillä. Itse olen kokeillut ämpärissä, ruukussa, turpeessa, oljessa ja hevosenlannassa. Kaikki kokeilut ovat onnistuneet yhtälaisesti. Tyytyväisenä voin todeta, että perunaa on saatu joka syksy.
Perunan siemenet näyttävät syötäviltä, mutta eivät sitä ole. Huomaatko yhdennäköisyyden sukulaiskasvin tomaatin kanssa?
Mites se kastelu?
Moni on sitä mieltä, että perunaa ei tarvitse kastella, sillä se on sopeutunut kasvamaan hyvinkin kuivissa oloissa. Pitkään jatkuva kuiva kausi, jota seuraa sade voi kuitenkin aiheuttaa perunan mukulalle vaurioita ja stressiä joka altistaa sen taudeille. Säätä on siis hyvä seurata ja tarvittaessa kastella perunoita.
Perunalla on muutamia ominaistauteja. Niistä tunnetuin on perunarutto, joka voi elää vuosia maaperässä. Hyvällä viljelykierrolla ja kasvuston tarkkailulla ehkäiset myös perunaruton leviämistä. Lisää tietoa perunan kasvatuksesta ja taudeista löydät täältä.
Hullun hommaako?
Kenties olet katsonut kaupassa perunan kilohintaa ja todennut, että et tee juurikaan säästöä kasvattamalla omia perunoitasi. Homman juju piilee kasvattamisen ilossa ja lajikkeiden kirjossa. Toki säästöäkin tulee siinä vaiheessa kun laittaa isomman erän kasvamaan.
Lajikkeista löytyy pyöreästä puikulaan, valkoisesta violettiin ja tämän lisäksi makuerojakin on valtavasti. Monet vanhoista lajikkeista kiertävät puutarhurilta toiselle. Harvinaisia voi joutua hetken metsästämään. Oma suosikkini on helposti kokeiltavissa oleva puikulaperuna. Lue täältä miksi sinisiä perunoita kannattaa kokeilla.
Miten on, kokeiletko perunan kasvatusta? Helppo ja kiva kokeilu myös lasten kanssa. Jos sinulla ei ole pihaa mihin kaivaa perunamaata täältä saat vinkkejä pienen puutarhan tekoon parvekkeelle.