Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia puutarhanhoidosta

Olen listannut tähän kirjoitukseen minulta usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia puutarhanhoidosta. Kiitos teille, jotka jaksatte esittää kysymyksiä. Lisää saa myös laittaa tulemaan. Alempaa löydät linkit myös leikkokukkia, viherkasveja sekä luonnonkasveja ja sieniä käsitteleviin postauksiin. Pyrin vastaamaan parhaani mukaan teitä askarruttaneisiin kasviasioihin ja kerään tänne aina lisää kysymyksiä ja vastauksia sitä mukaa kun saan niitä. Kysymykset on numeroitu, jotta voit helpommin kommentoida niitä. Kerro jos haluat lisätietoa asiasta tai haluat korjata vastauksiani.

1. Pitääkö kasveja lannoittaa?

Kyllä, kasveja kannattaa lannoittaa kasvukauden (maalis-marraskuun aikana). Lannoituksen tarve, määrä ja aika riippuu kasvista ja kasvuvaiheesta. Aivan pienille taimille ei lannoitetta kannata antaa, sillä juuret kärsivät liian vahvasta nesteestä. Kun kasvissasi on jo pari lehteä voit aloittaa maltillisen lannoittamisen. Yleislannoitteeksi käy hyvin nokkosvesi ja lanta. Kummatkin haisee, mutta myös toimivat. Etkä tarvitse ihmeellisiä kikkailuja. Nokkosvettä varten täytät vain saavin nokkosilla, varsineen päivineen ja laitat astian täyteen vettä. Annat lillua viikonpäivät ja laitat aina lorauksen mukaan kastelukannulliseen vettä. Tarkempia mittayksiköitä ei nokkosveden kanssa tarvita. Lantaa voit laittaa mullan päälle tai sekoittaa istutusmullan joukkoon. Muutama vinkki kasveista jotka erityisesti tarvitsevat lannoitusta: kaikki kesäkukat, kasvimaan vihanneksista kurpitsat, kurkut, paprikat ja tomaatit. Monivuotisista kasveista puut, pensaat ja perennat eivät tarvitse jatkuvaa lannoitusta. Niiden osalta lannoitus on hyvä antaa lähinnä keväällä ja lopettaa viimeistään syyskesällä. Liian pitkään syksylle annettu lannoitus voi sekoittaa kasvin oman kasvurytmin, eikä kasvi tajua mennä talvilevolle.

On toki olemassa valmiitakin liuoksia, joita on helppo annostella ohjeen mukaan. Kotimaisista merkeistä esimerkiksi Neko on sellainen jota itse suosittelen. Nekolla on valmiit sekoitukset, joka tarpeeseen ja myös yksi luomu vaihtoehto. Samoin kekkilän veteen sekoitettava vaaleanpunainen jauhe on hitti kesäkukkien kanssa.

2. Hyödyttääkö kesäkukkien nyppiminen?

Hyödyttää siinä mielessä, että kukkasi jaksavat kukkia pidempään jos nypit niitä. Kukan kuihduttua kasvi alkaa tekemään siemeniä, eikä keskity uusien kukkien tekemiseen. Kasvin tavoite on lisääntyä ja tehdä siemeniä, nyppimällä kukat pois manipuloit kasvia kukkimaan ahkerammin.

3.Kuinka usein ja paljon pitää kasveja kastella?

Riippuu kasvista ja kelistä. Mitään tarkkaa määrää on vaikeaa antaa tietämättä edellämainittuja asioita. Huolehdi, että istuttaessasi kasvin kastelet sekä kasvin, että istutuskuopan kunnolla. Monivuotisista kasveista puhuttaessa ensimmäisen vuoden kastelu on tärkein. Kastele kunnolla ja harvoin, näin juuret oppivat itse hakeutumaan syvälle maahan missä on kunnolla vettä saatavilla. Mieluummin useampi kymmenen litran kastelukannu kuin litran vesipullo. Sadekuurot harvoin kastelevat maata kunnolla, älä siis tuudittaudu sateen voimaan uusien istutuksien kanssa, vaan kastele siitä huolimatta. Voit uusille kasveille tehdä ensimmäiseksi kesäksi pientä kuoppaa juuren tyvelle, näin kaikki kasteluvesi ohjautuu paremmin kasvin juurille. Hyvissä olosuhteissa jo muutama kuukausi istutuksen jälkeen riittää kastelusta. Tällöin ovat juuret jo levinneet niin, että kasvi kykenee ottamaan veden maaperästä.

4.Voiko vielä syksyllä istuttaa kasveja?

Kyllä voi, aina pakkasten tuloon saakka. Syksyllä istutettu kasvi ei välttämättä ehdi juurtumaan ennen talven tuloa, mutta kunnolla peitetty juuripaakku ei palellu. Jos juuret voivat hyvin vieläkeväällä kasvi hyösyntää kevään kosteuden ja juurtuu hyvin nopeasti. Aina kun maa on sulaa voi kasvejakin istuttaa. Perinteisesti kevät ja syksy on ollut tähän touhuun parasta aikaa maaperän kosteuden takia. Ilmaston muuttumisen myötä myös nämä rajat häilyvät.

5.Kuinka rakennan kukkapenkin?

Kukkapenkin tekemiseen löytyy monia tapoja. Tärkeintä on laadukas ja kyseisille kasveille sopiva kasvulausta. Mullan syvyys riippu sitä, mitä kasveja olet istuttamassa. Jaloruusut ja kärhöt tarvitsevat 50 cm syvän istutuskuopan, kivikkokasveille taas riittää 25 cm syvä istutuskuoppa. Kasveissa tulee yleensä mukana lappu, jossa kerrotaan oikea istutussyvyys ja etäisyys toisista kasveista.

Itse kukkapenkin rakentamisessa voit käyttää luovuuttasi. Perinteisin tapa on kaivaa kuoppa ja täyttää se mullalla. Monet kasvit kuitenkin hyötyvät kohopenkistä. se lämpiää aikaisemmin keväällä ja pitää liian märkyyden poissa juurilta. Itse suosin kohopenkkejä, jotka ovat reunustettu luonnollisilla materiaaleilla kuten kivillä, risuilla tai puilla. Siistin kokonaisuuden saat kun reunustat penkkisi. Näin kukkapenkin raja erottuu muusta ympäristöstä.

Multaa voi myös tehdä itse kompostoimalla puutarhajätteet. Komposti on itsessään parempaa kuin pussimulta, Siinä on enemmän hyödyllisiä eliöitä ja humusta. Harvalla on kuitenkaan niin isoa kompostia, että siitä riittää koko kukkapenkkiin, kompostia voikin hyvin jatkaa kaupan peruslannoitetulla mullalla.

6. Mikä multa sopii perennoille?

Peruskalkittu ja lannoitettu multa on hyvä valinta suurimmalle osalle perennoista. Vuosittain voi pinnalle lisätä katetta ja tuoretta ruohosilppua sekä kompostia. Tämä auttaa kasveja pysymään kosteana ja lannoittaa niitä. Happamassa maassa viihtyville perennoille kuten esimerkiksi kotkansiiville ja tiarelloille kannattaa antaa niille erikseen tehtyä multaseosta.

7.Mitä tarkoitetaan perennalla?

Perenna on monivuotinen puutarhakasvi. Yleisesti puhutaan pensaita pienimmistä ruohovartisista kasveista. Perennoille on tyypillistä, että ne lakastuvat kokonaan talveksi ja kasvattavat uudet lehdet ja kukinnot keväällä.

8.Voinko leikata herukkapensaan matalaksi?

Mikäli herukkapensaassi on jokin tauti esim. äkämäpunkki kannattaa kokeilla alasleikkausta. Alasleikkauksella tarkoitetaan, oksien leikkaamista noin 15 cm korkuisiksi. Tautiset oksat tulee hävittää kunnolla, esimerkiksi polttamalla. Suurin osa pensaista toipuu koko kasvuston leikkaamisesta hyvin. Mikäli kasvisi on kuitenkin terve, en lähtisi leikkaamaan sitä matalaksi, vaan karsisin pois vain kuivia oksia. Näin et menetä vuoden marjasatoa. Paras aika leikkaukseen on alkukevät, ennen silmujen avautumista.

9. Mikä on vialla kun kukkani eivät kuki?

Voitko tarkentaa mistä kukista on kyse? Kesäkukille valo ja lannoitus on erityisen tärkeää. Kesäkukkien kanssa kokeilisin siirtää ensin valoisampaan paikkaan ja varmistaisin kastelun oikean määrän. Kasvit eivät saa seisoa vedessä. Kannattaa tunnustella sormella mullanpintaa. Vasta kun pinta on kuiva on aika kastella seuraavan kerran.

Onko kyse kuitenkin perennoista? Tällöin tarkistaisin myös olosuhteet kasville sopivaksi. Toiset pitävät vettä läpäisevästä maasta ja auringosta, toisille taas käy kosteampi ja varjoisampi paikka. Monet kasvit myös jurmuttavat ensimmäisen vuoden siirron jälkeen. Monet kasvit käyttävät ensimmäisen vuoden juurteen kasvuun ja vasta sen jälkeen keskittyvät kukkien tekemiseen.

10. Kuinka saan sammalen pois nurmikosta?

Sammalia on olemassa monia erilaisia. Tyypillisesti sammaleet kuitenkin viihtyvät happamassa ja varjoisammassa paikassa. Pääset sammaleesta eroon, kun pidät nurmikkosi kalkittuna, ilmavana ja valoisana. Usein sammal hiipii vuosien saatossa nurmikolle samaan tahtiin kuin varjostavat puut kasvavat. Ilmaaminen taphtuu esimerkiksi talikolla tekemällä reikiä ja haravoimalla hiekkaa nurmikon joukkoon.

Jos nurmikkosi näyttää enemmänkin sammalkentältä kuin nurmikolta pääset helpommalla kun kuorit sammaleen pois ja lisäät tilalle uutta multaa ja nurmikonsiemeniä. Tai vaihtoehtoissti voit päättää pitää sammalen ja tehdä siitä nurmikon sijasta japanilaisen puutarhan kauniilla sammalkentällä.